Blogi: Mikä ihmeen uudelleenkäyttö? Mitä hyötyä siitä on? 

Olet varmasti törmännyt sanaanuudelleenkäyttö”. Ehkä mietit, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Tai ehkä tiedät, mutta pohdit miksi siihen tarkoitukseen tarvitaan uusi, monelle vieras sana. Kerron tässä, mitä uudelleenkäyttö tarkoittaa ja miksi sanaa tarvitaan, sekä sen tärkeimmän – mitä hyötyä uudelleenkäytöstä on. Löydät myös selkeät tuloslukemat Kierrätyskeskuksen toiminnasta viime vuodelta. 

Kaikkihan me kierrätetään – eli tehdään mitä? 

Aloitetaan tutulla termillä, kierrätys. Jos sinulta kysyttäisiin että kierrätätkö ja sitten pyydettäisiin kuvaamaan tätä toimintaasi tarkemmin, mitä kertoisit?  

Väitän, että moni kertoisi pyrkivänsä kierrättämään lähes kaiken itselleen turhaksi jääneen tavaran: Lasten pieneksi jääneet hyväkuntoiset vaatteet ja tarvikkeet, kaappien siivouksessa löytyneet toimettomat tavarat ja kodin uudistuneen ilmeen myötä vanhat huonekalut, laitteet ja tekstiilit. Nämä joko myydään tai lahjoitetaan eteenpäin. 

Moni varmasti kertoisi myös lajittelevansa jätteensä. Osa kertoisi hankkivansa tarvittavat käytettyinä verkon kauppapaikoilta ja kivijalkamyymälöistä, tai saavansa ne muuta kautta. Osa lisäisi vielä korjaavansa vikaantuneita tavaroita ja käyttävänsä kulahtaneita tuotteita omasta näkökulmastaan vähempiarvoiseen tarpeeseen. Ja varmasti monia muitakin kuvauksia kuultaisiin. 

Toisin sanoen käytämme sanaa ”kierrätys” hyvin laveasti kuvaamaan monenlaista toimintaa, joka kaikki on kuitenkin varmasti ympäristömyönteistä. Kierrätys on siis hyvin ylätason yleiskäsite. Laitamme kiertoon. Pidämme kierrossa. Emme hävitä. Emme laita hukkaan. Emme heitä roskiin. Ajatuksena on, että pidetään käytössä. 

Hyvä! Kaikki kyllä ymmärtävät mistä on kyse, mutta asia vaatii muutaman sanan lavennuksen.  

Alan sanastossa ”kierrätys” tarkoittaa nimittäin materiaalikierrätystä, eli jätemateriaalin teollista prosessointia uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kierrätys vaatii jätteiden lajittelua: muovipakkauksista muovin raaka-aineeksi, kartonkipakkauksista kartongin raaka-aineeksi ja niin edelleen. Kierrätys säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. 

Uudelleenkäyttö, se on vähän niin kuin secondhand mutta vielä enemmän

Suurin osa kaikesta listaamastamme ”kierrätyksestä” onkin todennäköisesti uudelleenkäyttöä, tai toimintaa joka mahdollistaa uudelleenkäytön, kuten korjaaminen ja huoltaminen. Eteenpäin myydyt tai lahjoitetut vaatteet, tarvikkeet, tavarat, huonekalut ja laitteet menevät käyttöön sellaisinaan tai hieman huollettuina. Ne menevät siis uudelleenkäyttöön. Ne eivät mene teollisen muokkausprosessin, kierrätysprosessin, läpi. 

Vastaavasti hankimme tai saamme käytettyjä tuotteita uudelleenkäyttöön. Matonkuteiksi tai siivousräteiksi leikatut lakanat ja t-paidat voidaan myös nähdä uudelleenkäyttönä. Välinevuokraamojen ja -lainaamojen toiminta on kiertotalouden bisnesmalli, joka sekin perustuu uudelleenkäyttöön. 

Uudelleenkäyttö pidentää tavaroiden käyttöikää ja lisää niiden käyttökertoja. Voidaan hienosti sanoa, että tavaroiden elinkaari pitenee. Mitä pidempään yhtä ja samaa tuotetta käytetään eikä hankita oheen rinnakkaistuotteita, sitä vähemmän kulutetaan luonnonvaroja ja aiheutetaan päästöjä. Käytön tehokkuus siis ratkaisee. 

Kiertotalouden eri tasot: kierrätys vs. uudelleenkäyttö

Aluksi jo todetiin, että arjessa pärjää hyvin sanalla ”kierrätys”, kunhan tarkentaa mitä sillä milloinkin oikein tarkoittaa. Kierrätys on siis yleiskäsite. Kävin ChatGPT:n kanssa keskustelua ja yritin saada siltä vastausta, miksi meillä käytetään tämmöistä löysää termiä, jolla voidaan tarkoittaa melkein mitä vaan. 

Monissa muissa kielissä ei tätä ongelmaa nimittäin ole. Kierrätys on toisella kotimaisella återvinning ja kolmannella recycling, uudelleenkäyttö taas vastaavasti återbruk ja reuse

Kierrätyskeskuskin on itse asiassa uudelleenkäyttökeskus… 

Tekoäly ei minua auttanut. Uskon, että tähän tarvittaisiin aitoa älyä ja tutkijoita. Mutta jotta juttu ei menisi ihan semantiikaksi eli ilmauksen merkityssisällön tarkasteluksi, keskitytään siihen miksi nämä kaksi asiaa pitää erottaa. Miksi uudelleenkäyttö-sanaa aidosti tarvitaan siihen kierrätys-sanan rinnalle? Molemmathan ovat kiertotaloutta. 

Miten uudelleenkäyttö ja kierrätys eroavat käytännössä? Tässä muutama esimerkki, keksi itse lisää! 

  • Uudelleenkäytössä tavaroita hyödynnetään sellaisenaan – kierrätyksessä tuotteiden materiaalit hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineeksi
  • Kierrätys vaatii teollista prosessointia  – uudelleenkäyttö ei
  • Voin itse uudelleenkäyttää – en voi itse kierrättää, mutta voin lajitella, jotta kierrätys onnistuu
  • Uudelleenkäyttöala on toistaiseksi hyvin työvoimaintensiivistä ja työllistävää – kierrätys on pitkälle automatisoitu
  • Kierrätykselle on EU-tason tavoitteet – uudelleenkäytölle ei
  • Kierrätyksestä on tilastoja ja dataa – uudelleenkäytöstä heikosti
  • Kierrätysaste (yhdyskuntajäte) on Suomessa  44 % (Tavoitteesta 55 % vuonna 2025 ollaan jäljessä) – uudelleenkäyttöasteen arvioidaan olevan n. 2 % (Tutkimusten mukaan mahdollisuuksia olisi 10–20, jopa 50 prosenttiin, tuoteryhmästä riippuen)
  • Sokerina pohjalla kiertotalouden eri tasot, hyvästä syystä: 
    Kierrätys on parempi kuin jätteen poltto – uudelleenkäyttö on parempi kuin kierrätys

Uudelleenkäyttö säästää enemmän luonnonvaroja ja tuottaa vähemmän päästöjä ja jätettä. Lakikin velvoittaa uudelleenkäyttöön ennen kierrätystä.

Uudelleenkäytön hyödyt numeroina – Kierrätyskeskuksen tulokset vuodelta 2023 

Uudelleenkäytöstä on siis heikosti heikosti lukuja tarjolla. Paitsi meillä Kierrätyskeskuksessa, jossa teemme uudelleenkäytöstä numeron! 

Viime vuonna Kierrätyskeskuksen kautta saatettiin uudelleenkäyttöön noin 7,5 miljoonaa tavaraa. Tämä on noin miljoona tavaraa enemmän kuin vuonna 2022.  Tavaroista 3,5 miljoonaa, eli lähes puolet jaettiin ilmaiseksi asiakkaille. Jokaisen tavaran on joku asiakkaamme lahjoittanut ja jokaisen tavaran on joku asiakkaamme hankkinut uudelleenkäyttöön. Kiitos ihan jokaiselle! 💚

Ihan kaikki meille lahjoitettu ei ole uudelleenkäyttökunnossa tai emme muutoin onnistu ohjaamaan lahjoitusta uudelleenkäyttöön. Tällöin etsimme lahjoitukselle ympäristön kannalta seuraavaksi parhaimman ratkaisun: kierrätyksen tai energiahyödynnyksen. Vientiin ulkomaille meiltä ei lähde mitään! 

Onnistuimme tehtävässämme, eli uudelleenkäytön kasvattamisessa viime vuonna suorastaan historiallisen hyvin! Uudelleenkäyttöön saimme ohjattua 62 % meille lahjoitetuista tavaroista. Prosenttiyksikköinä nousua on edellisen vuoteen verratuna seitsemän. Materiaalikierrätykseen lajiteltiin 24,5 % ja energiahyödynnykseen loput 13,5 %. Energiahyödynnyskategoriassa on huonekaluista purettua puuta n. 4,2 % ja loput seka- sekä energiajätettä. 

Mikään kasvoton laitos ei tätä tulosta aikaansaanut, vaan Kierrätyskeskuksen työntekijät. Yhdessä asiakkaiden kanssa, tietysti. 

Uudelleenkäytöllä säästettiin lähes 63 miljoona kiloa kiinteitä luonnonvaroja ja vältettiin yli 22 miljoona kiloa hiilidioksipäästöjä. Päästöt vastaavat yli 2 200 suomalaisen vuotuisia ilmastopäästöjä. Nämä ympäristösäästöt syntyivät, kun käytetyt, jo olemassa olevat tavarat jatkoivat elinkaartaan, eikä uusia tarvinnut valmistaa. Ympäristösäästöluvut tuotettiin Kiertotalouslaskennalla, joka on Kierrätyskeskuksen myös kaikille muille uudelleenkäyttötoimijoille myymä palvelu.

Ylikulutuspäivä tulee taas!

Uudelleenkäytöllä tehostetetaan luonnonvarojen kulutusta, jotta varat riittäisivät meille ja muulle ekosysteemille nyt ja myös tulevaisuudessa. 

Vaikka ylikulutuspäivä ei mikään hauska juttu olekaan, on se ilahduttavasti Suomessa tänä vuonna vasta huhtikuun puolessa, tarkalleen ottaen 12.4.2024. Kahtena edellisenä vuotena päivä on osunut maaliskuun viimeiselle päivälle. 

Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan siis laskennallista päivää, jolloin kuluvan vuoden luonnonvarat on käytetty. Koko maailmalla on yhteinen ylikulutuspäivä, joka on yleensä elokuussa. Kansallisilla ylikulutuspäivillä halutaan tuoda esille eroja kansallisessa kulutuksessa. Siinä missä suomalaiseen tyyliin kulutetaan nelinkertaisesti enemmän kuin on kestävää, ei monessakaan kehittyvässä maassa saavuteta kestävän kulutukselle asetettua ylärajaa. Ikävä kyllä tämä tarkoittaa usein myös hyvää elämään riittämättömiä varantoja.   

Jos joku vielä pohtii mitä haittaa ylikulutuksesta on, jätän tähän pari – mutta vain pari – yhdyssanaa: ilmastonmuutos, luontokato. 

Ja jos joku miettii miten sitä (yli)kulutusta voisi vähentää, niin tämä tässä jokuseen otteeseen mainittu uudelleenkäyttö on varsin kelpo juttu ottaa sekä terminä haltuun, että ihan konkreettiseen käyttöön! 

Uudelleenkäyttö on kestävää. Tämä edellyttää kuitenkin, että käytetty tuote korvaa uuden. Uudelleenkäyttö ei ole vapaalippu shoppailuun ja ylikulutukseen. Ympäristölle parasta on aina jättää hankkimatta. 

Hanki harkiten, satsaa laatuun ja uudelleenkäytä usein. Lahjoita tai myy itsellesi turha tavara muiden käytettäväksi.

Anu Hakala

Ympäristöasiantuntija

• Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän neuvonta ja auditointi
• Ympäristötyön kehittäminen
• Asiantuntijaluennot
• Ympäristökoulutukset
• Kierrätyskeskuksen ympäristövastuutyö

Puh. 045 636 630