Peruutettu tarpeettomana: ylikulutuspäivä

Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää vuodesta, jolloin koko vuoden luonnonvarabudjetti on laskennallisesti käytetty ja jäljelle jäänyt saldo on pyöreä nolla. Loppuvuoden kulutus ylittää maapallon kestävyyden rajat ja aiheuttaa mittavia ympäristöongelmia, kuten luontokatoa ja ilmastonmuutosta.  

Suomessa tämä laskennallinen päivä on tänä vuonna 31.3. Toisin sanoen vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana me suomalaiset olemme kuluttaneet sen, minkä pitäisi riittää 12 kuukaudeksi. Suomessa tämä päivämäärä on keikkunut jo pitkään maalis-huhtikuun vaihteessa: kulutuksemme on noin nelinkertaista kestävään tasoon verrattuna. 

Second hand ja uudelleenkäyttö hillitsevät luonnonvarakulutusta – merkitys numeroina 

Keskivertosuomalaisen vuosittainen luonnonvarakulutus on noin 40 000 kg, josta kodin käyttötavaroiden osuus on noin 3000 kg. Keskivertosuomalainen kuluttaa kodin tavarahankintoihin siis kolmetuhatta kiloa luonnonvaroja joka vuosi. Nämä tavarat ovat samoja, joita Kierrätyskeskuksen kautta ohjautuu uudelleenkäyttöön: vaatteita ja kodintekstiilejä, astioita ja pientavaroita, kodinkoneita ja elektroniikkaa, urheiluvälineitä ja polkupyöriä, huonekaluja, leluja ja pelejä, kirjoja ja kädentaitomateriaaleja, ja sitä rataa. 

Kierrätyskeskuksen uudelleenkäyttötoiminnan avulla, yhdessä asiakkaiden kanssa, luonnonvaroja säästyi viime vuonna 65,6 miljoonaa kiloa. Tämä vastaa lähes 22 000 keskivertosuomalaisen kodin tavarahankintoihin kuluvaa luonnonvarojen määrää. Vertailun vuoksi: Laajasalossa on hieman alle 22 000 asukasta ja Kauniaisissa noin 10 000 asukasta. Leikkisästi voitaisiin siis todeta viime vuoden ympäristösäästöjen syntyneen siten, että joka toinen laajasalolainen ja jokainen kauniaislainen hankki kaikki kodin käyttötavarat second-handina Kierrätyskeskuksesta.  

Ylikulutuspäivän lykkäämisessä ja ympäristökuormituksen vähentämisessä suurta roolia näyttelevät myös valintamme syömisen, asumisen ja liikenteen saralla. Tavarahankintojen uudelleenkäytöllä on kuitenkin oma, tärkeä osansa tässä kokonaisuudessa. Uudelleenkäytöllä voisimme leikata luonnonvarakulutuksesta n. 7,5 % ja hiilipäästöistä 11 %, karkeasti sanottuna siis kymmenesosan kuormituksesta.  

Tämä leikkaus on helppo. Se ei edellytä luopumista yhdenkään tavaran hankinnasta – uuden ostamisen sijaan ostetaan käytettyä, tai vuokrataan, lainataan ja yhteiskäytetään.

Uudelleenkäyttö – sitä vähän parempaa kiertotaloutta 

Kiertotalous ymmärretään monesti väärin pelkkänä materiaalien kierrättämisenä: tuotteet lajitellaan käytön jälkeen materiaalijakeittain ja tehdään kustakin uutta raaka-ainetta uusien tavaroiden tuotantoon. Materiaalikierrätys on toki tärkeää, sillä se vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.  

Materiaalikierrätystä – siis kierrätystä – kestävämpää on kuitenkin käyttää – siis myös uudelleenkäyttää – tavaroita sellaisenaan mahdollisimman pitkään ja tehokkaasti, ilman teollista prosessointikierrosta, joka väistämättä kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa ympäristökuormitusta. Siksi uudelleenkäyttö peittoaa materiaalikierrätyksen mennen tullen.  

Toistaiseksi käyttötavaroiden uudelleenkäyttö on Suomessa valitettavan vähäistä: arvioiden mukaan vain pari prosenttia. Mahdollisuudet ovat kuitenkin moninkertaiset, joissain tuoteryhmissä jopa kymmenkertaiset. Kierrätyskeskuskin tavoittelee ympäristösäästöjen kasvua: ensin kaikkien ullanlinnalaisten käyttötavaroiden luomat säästöt, sitten kaikkien töölöläisten – ainakin asukasmääriin perustuen! Suomalaista uudelleenkäyttöä olisi mahdollista kirittää asettamalla sille vastaavanlaiset tavoitteet kuin materiaalikierrätykselle on jo asetettu. Siellä täällä EU:n alueella näitä uudelleenkäyttötavoitteita jo löytyykin!

Huolla, korjaa, ja vähennä sen mitä voit

Kaikkea ei tietysti voi käyttää uudelleen tismalleen sellaisenaan. Osa tavaroista pitää huoltaa tai korjata, ja näin pidentää niiden elinkaarta ja käyttöikää. Korjaaminen ja huolto ovatkin välttämätön osa uudelleenkäyttöä. Väistämättä osa tavaroista on toki jo niin huonossa kunnossa, että vain materiaalikierrätys tai energiahyödynnys auttavat.  Uudelleenkäyttö on kuitenkin aina kiertotalouden ykkönen. Sen ylle kurkottaa vain yleinen kulutuksen vähentäminen.