Vastuullisuus­raportointiviidakko haltuun – 5 vinkkiä, miten raportointityöhön kannattaa varautua 

Kartoita yrityksesi nykytila

Yritys lähtee tekemään vastuullisuusraportointia aina omista lähtökohdistaan. Jos yrityksessä ei ole ollut minkäänlaista ympäristöjohtamista tai muuta vastuullisuustyötä, toimii raportointi hyvänä pohjakartoituksena tekemiselle.  

Vastuullisuusraporttiin kootaan omat yhteiskunnalliset vaikutukset, heikkoudet sekä vahvuudet ja tulevaisuuden tavoitteet. Se antaa hyvän kuvan yrityksen vastuullisuustyön nykytilasta ja puskee miettimään yritykselle merkityksellisiä olennaisia aiheita – juuri niitä, joihin olisi syytä ottaa johtamisessa kantaa. Raportoinnin kautta päästään paremmin kiinni myös mahdollisen vastuullisuusohjelman kehittämiseen. 

Varaa riittävästi aikaa ja resursseja

Raportin aineiston kerääminen ja koostaminen on iso projekti, ja eri osioihin syytä varata riittävästi aikaa. Työtä ei pysty tekemään yksin, ja mitä enemmän asiaan vihkiytynyttä porukkaa löytyy, sen parempi. Oleellista on tunnistaa raportoinnin kannalta kriittiset henkilöt ja varata heille riittävästi aikaa siihen, että tietoa löydetään riittävästi ja oikeasta paikasta.

Olennaisten aiheiden määrittely on omien kokemuksiemme mukaan työlästä ja aikaa vievää. Lisäksi aikaa menee myös yritykselle keskeisten sidosryhmien määrittelyyn ja kuulemiseen. Toisaalta nämä kaksi asiaa ovat aivan raportoinnin ytimessä, joten ne kannattaa myös tehdä huolellisesti.  

Mukaile standardia ja seuraa kehitystä 

Suosittelemme noudattamaan yhdenmukaista standardia, sillä se tekee raportin sisällöstä vertailukelpoista ja helpottaa kirjaamistyötä. Moni Euroopassa toimiva yritys raportoi tällä hetkellä vastuullisuusasioista Global Reporting Initiativen (GRI) viitekehyksen standardien avulla. Yritys voi ladata ohjeiston vapaasti verkosta ja hyödyntää sitä niiltä osin kuin pystyy.  GRI-standardi ohjeistaa ja opastaa, mutta jättää vapaat kädet ja tilaa yrityksen omien painopisteiden esiintuomiselle.  

Moni iso yritys tulee jatkossa raportoimaan CSRD-direktiivin (Corporate Social Responsibility Directive) velvoittamana. Kyseessä on Euroopan Komission valmisteleva vastuullisuusraportoinnin direktiivi, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan vaikutuksistaan luontoon ja yhteiskuntaan osana EU:n lainsäädäntöä. CSRD määrittelee sen, millaisten yritysten tulee raportoida ESRS-standardin (European Sustainability Reporting Standard) mukaisesti. ESRS-kriteeristö ja vähimmäisvaatimukset raportoinnille on jo julkaistu (linkki). Raportointivelvoite koskee aluksi suuria pörssiyrityksiä, mutta lienee realistista olettaa, että jatkossa yhdenmukainen raportointi palvelee myös muunkokoisia yrityksiä.   

Älä piilottele kehityskohteita 

Yrityksen brändin, maineenhallinnan ja liiketoiminnan kannalta vastuullisuusraportti on erittäin hyödyllinen työkalu. Omia henkseleitä ja hienoja saavutuksia saa ja pitääkin esitellä, mutta varo ettei homma lipsahda hymistelyn puolelle. Vaikka raporttiin kirjatut yrityksen tekemät positiiviset teot, vahvuudet ja muut merkittävät asiat ovat kiinnostavia, niin ovat myös haasteet ja kehityskohteet. Jotta raportista saadaan todellinen hyöty irti yrityksen nykytilanteen kartoittajana ja johdon työkaluna, pitää pystyä rehellisesti tunnistamaan myös heikkoudet. Vain niin päästään muuttamaan asioita ja kehittämään toimintaa eteenpäin.  

Ole armollinen itsellesi 

Vastuullisuusraportin maailmassa on hyvä muistaa, että ensimmäisellä kerralla tulee harvoin priimaa. Kyseessä on pitkä projekti, joka alkaa ensimmäisestä vuodesta ja jatkuu seuraavana, ja sitä seuraavanakin vuotena. Tavoite onkin kehitystyössä, ei siinä, että tulisi heti valmista tai täydellistä. Kannattaa varautua siihen, että vastuullisuudesta raportoiminen ja vastuullisuuden johtaminen on pitkää peliä. Ja jos yrityksen toiminta on stabiilia, alkaa raportoinnissakin näkemään rutiineja ja työ helpottuu. Ole siis armollinen itsellesi, jos teet raporttia ensimmäistä kertaa – kyllä se siitä!