Blogi: Yritysvastuu luo kilpailuetua

Vastuullisuusteot ovat keskeinen mittari menestyvän yrityksen tulostaululla – myös pienen ja keskisuuren yrityksen. Näin, vaikka EU:n maat lykkäsivät äänestystä suuryritysten toimitusketjujen vastuullisuutta vahvistavasta yritysvastuudirektiivistä (CSDDD, Corporate Sustainability Due Diligence Directive). Poliittinen aaltoiltu ei poista sitä tosiasiaa, että luonnon resurssien niukkuus tulee jatkossa entistä voimakkaammin määrittelemään talouskasvua ja hyvinvointia.

Vastuullisuus­odotusten täyttäminen on edellytys kilpailussa

Yritystoimintaan vaikuttaa useat vastuullisuuteen ohjaavat sääntelyinstrumentit. Kaikilla on tuoreena mielessä kestävyysraportoinnin direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), jonka vaikutus ulottuu arvoketjuja pitkin suuryrityksistä aina pk-yrityksiin asti. Tekeillä on myös uusia toimia muun muassa viherpesun suitsemiseksi (Green Claims –direktiivi) ja rahoituksen kestävyyttä koskien (kestävän rahoituksen taksonomia).

Tänä päivänä enemmistö suomaisista suuryrityksistä kokee, että niillä on vastuullisuusvelvoitteiden takia painetta tiukentaa tai uudistaa koko alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia. OP-ryhmän suuyritystutkimuksen mukaan 56 % vastaajista kertoo, että he ovat jo vaihtaneet tämän takia toimittajiaan ja alihankkijoitaan. Lisäksi 80 % kokee, että heillä on paine tiukentaa tai uudistaa alihankintaketjuun kohdistuvia vaatimuksia.

Etua saavat yritykset, jotka ymmärtävät toimintansa vaikutukset ympäristöön, henkilöstöön sekä yhteiskuntaan ja pystyvät todentamaan sekä viestimään ne läpinäkyvästi – ja tietysti osoittamaan suunnan jatkuvaan parantamiseen. Nämä ESG-teemat (environmental, social, governance) ovat vähintään reunaehtoja, joiden valossa vastuullinen yritys arvioi päätöksiä ja toimintatapoja. Parhaimmillaan ne tarjoavat näkökulmia vastuullisen ja uudistavan liiketoiminnan kehittämiseen.

Vastuullisuus on vetovoimaa henkilöstölle

Paine tulee säätelyn lisäksi monelta suunnalta: asiakkailta, rahoittajilta, henkilöstöltä ja yhteiskunnalta laajemminkin. Voit lukea aiheesta tarkemmin Mitä on tapahtumassa -blogikirjoituksestamme. Pysähdytään hetkeksi henkilöstönäkökulmaan.

Työelämän nuoremmille sukupolville arvot ja merkityksellisyys ovat keskiössä työuralla. On todettu, että vastuullisuus, luonto ja kestävä kehitys vaikuttavat merkittävästi erityisesti Y- ja Z-sukupolven työpaikan valintaan (1980-luvun alun ja 1997 jälkeen syntyneet sukupolvet). Z-sukupolven osuus työvoimasta kasvaa nopeasti, eikä ole merkityksetöntä millainen työ ja työkulttuuri heitä vetää puoleensa.

Yrityksen toimiminen kestävästi ja sanoitettuja arvojaan todeksi eläminen on pitovoimatekijä kilpailussa parhaista osaajista ja henkilöstöstä. Vastuullisesti arvojaan todeksi elävä yritys tarjoaa myös henkilöstölleen mahdollisuuden valita vastuullisemmin ja tehdä merkityksellistä, omien arvojen mukaista työtä. Aito vastuullisuus, joka näkyy yrityksen arjessa ja teoissa on arvo, joka tuo sekä veto- että pitovoimaa.

Ympäristötyö on yksi osa yrityksen peruskuntoa

Ympäristötyö on toiminnan kehittämistä kestävämmäksi, toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämistä ja toiminnan tuottamien ympäristöhyötyjen kasvattamista. Se on hyvää liiketoimintaa ja luonteeltaan jatkuvaa parantamista. Sitä ohjaavat yrityksen strategiset tavoitteet ja visio.

Markkinassa menestyvät helpommin yritykset, jotka tietävät, missä oma toiminta menee suhteessa toiminnan kannalta olennaisiin kestävyystavoitteisiin ja joilla on selvä visio ja ohjelma, mihin suuntaan ja millä toimenpiteillä toimintaa kehitetään kohti kestävämpää todellisuutta. Kun perusta on vakaalla pohjalla, kun meillä on langat hyvin käsissämme ja kun tiedämme, puhummeko grammoista vai tonneista – on kasvun rakentaminen kestävästi ympäristötyöllä huomattavasti helpompaa.

Miten tämä sitten tapahtuu?

Tässä muutama vinkki:

Tunne yrityksesi toimintaympäristö, markkina ja potentiaaliset asiakkaat sekä yrityksesi vahvuudet markkinassa.

Tunnista yrityksen oman toiminnan tämänhetkiset ympäristövaikutukset eli lähtötaso. Ota huomioon toiminnan koko arvoketju. Esimerkiksi yrityksen hiilijalanjäljestä useilla toimialoilla valtaosa koostuu arvoketjun scope 3 -päästöistä.

  • Laske hiilijalanjälki huomioiden scope 1, 2, 3 (lue lisää)
  • Arvioi materiaalivirrat ja luontovaikutukset
  • Arvioi mahdolliset positiiviset ympäristövaikutukset, esimerkiksi tuotteiden uudelleenkäytöllä aikaan saadut (lue lisää)
  • Minimoi päästöt ja luonnonvarojen käyttö (ympäristöjalanjälki)
  • Maksimoi ympäristöhyödyt (ympäristökädenjälki)

Innovoi ja paranna suoritusta. Haasta niin jatkuvassa parantamisessa kuin uudistavassa liiketoiminnassa.

Integroi ja vakioi – tuo ympäristö osaksi taloudellista johtamista, osaksi kyvykkyyksien johtamista, prosesseihin ja työtehtäviin.

Osallista henkilöstö ja ota heidät kestävyysmatkalle tuomaan lisäarvoa. Rakenna kestävyyskyvykkyyden osaamisen jalkauttamiseen sisältöjä intraan ja ota innostavia kumppaneita osaksi koulutusten toteuttamista.

Viimeisenä vinkkinä, jos teillä ei ole vielä ympäristöohjelmaa: aloita sen rakentaminen. Ympäristö- tai vastuuohjelma on hyvä tapa varmistaa, että säädökset ja alaa ohjaavat viitekehykset tulevat huomioiduiksi. Samalla varmistetaan, että ikäviltä, pahimmillaan maineriskiä tuovilta yllätyksiltä vältytään ja luodaan tervettä pohjaa kilpailukyvyn kasvattamiseen. Sivutuotteena luodaan puitteita vastuullisuusraportoinnille, jota regulaatio luo koko arvoketjuun.  

Uudistava kasvu – tulevaisuuden tekijöille

“We cannot solve our problems with the same level of thinking that created them.”

– Albert Einstein

Kun perusasiat ovat kunnossa, kannattaa yritysjohdon katsoa kauemmas ja haastaa itseään uudistavan kasvun tavoitteen määrittelyssä toiminnalleen. Uudistavan kasvun tavoitteen (engl. regenerative growth) löytää enenevässä määrin yritysten vastuuohjelmista. Yhä useampi yrityspäättäjä näkee, että tarvitsemme yrityksiä, jotka tavoittelevat positiivista vaikutusta luonnolle ja ihmiskunnalle – negatiivisten ympäristövaikutusten ja yhteiskunnallisten vaikutusten minimointi ei enää riitä. Myös EU ohjaa yrityksiä kohti uudistavan kasvun mallia.

Uudistava liiketoiminta on perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos, joka haastaa nykyisen tavan ajatella ja rakentaa liiketoimintaa lineaariselle logiikalle. Perusajatus on saada aikaan planeetalle enemmän hyvää kuin haittaa muun muassa luonnon kantokyky ja ylisukupolvinen hyvinvointi huomioiden. Matkan voi aloittaa hakemalla vastausta kysymykseen: Onko maailma parempi paikka yrityksesi ansiosta?

Uudistavan kasvun kulmakiviin ja yritys esimerkkeihin voit tutustua esimerkiksi FIBS ry:n blogeissa:

Pelastuuko maailma nykymenolla vai onko vastuullisuus rikki?

Miltä uudistava liiketoiminta näyttää ja mistä pitää aloittaa?

Pähkinän­kuoressa

Mikä on yritysvastuudirektiivi ja miksi se takkuaa?

Yritysvastuudirektiivi (CSDDD, Corporate Sustainability Due Diligence Directive) on direktiivi, joka asettaisi suuryrityksille huolellisuusvelvoitteita niiden arvoketjuissa. Tavoitteena on velvoittaa Euroopassa toimivat suuryritykset selvittämään toimitusketjunsa riskit niin ihmisiin, ympäristöön kuin koko ympäröivään yhteiskuntaankin ja puuttumaan niihin.

EU:n yritysvastuulakihankkeen tavoitteena on asettaa yrityksille velvollisuuksia ehkäistä, tunnistaa, ratkaista ja kantaa vastuuta toimitusketjunsa haitallisista kestävyysvaikutuksista. Tavoitteena on kitkeä eritoten kehittyviä maita koskevia ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomuksia, kuten pakkotyö tai lapsityövoiman käyttö. Äärimmillään eurooppalainen yritys voi joutua vastuuseen myös alihankintaketjunsa heikoimpien lenkkien laiminlyönneistä kaukana lähtömaissa. Lisäksi yritysten tulisi jatkossa laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat.

Suomalainen yrityskenttä on pääosin tukenut direktiiviä, sillä yrityspäättäjät pitävät EU-tason vastuullisuuslainsäädäntöä parempana kuin kansallisten määräysten tilkkutäkkiä. Todennäköisesti EU-tason direktiivin kaatuminen aiheuttaisi sen, että keskustelut kansallisen tason lainsäädännöstä nousisivat uudelleen keskusteluun. Kansallisten due diligence -lainsäädäntöjen viidakko olisi yritysten kannalta huomattavasti huonompi vaihtoehto kuin käsillä oleva direktiivi.

Miksi takkuaa, mistä kiikastaa?

Orpon hallitus alkoi vastustaa yritysvastuudirektiiviin sisältyvää ryhmäkanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta. Esitys laajentaisi ryhmäkanneoikeutta kuluttajaoikeuden ulkopuolelle. Tällöin yksityishenkilöt voisivat valtuuttaa esimerkiksi ammattiyhdistyksen tai ympäristöjärjestön nostamaan kanteen puolestaan vastuullisuusvelvoitteita rikkovaa yritystä vastaan. Blogin kirjoitusvaiheessa Suomessa ryhmäkanteita voidaan nostaa vain kuluttaja-asioissa, ja sen voi nostaa kuluttaja-asiamies.

Edelliseen kytkeytyy myös toinen hallitukselta kritiikkiä saava kohta eli todisteiden esittämisvelvollisuus. Direktiivin mukaan vahingonkorvausoikeudenkäynnissä tuomioistuin voisi tietyissä tapauksissa määrätä yrityksen julkistamaan hallussaan olevat lisätodisteet. Tämä vaatimus olisi laajempi kuin Suomen laissa nykyisellään.

Suomen lisäksi Saksa oli jo ennen suunniteltua käsittelyä helmikuussa ilmoittanut pidättyvänsä äänestämästä. Tiettävästi ainakin Ruotsi, Viro, italia ja Liettua suhtautuvat kriittisesti direktiiviin. Tämän seurauksena asia vedettiin pois EU-maiden edustajien kokouksen asialistalta, koska hyväksyvään päätökseen tarvittavan määräenemmistön löytyminen olisi ollut hyvin epävarmaa. Tällä hetkellä on vielä epäselvää milloin ja kuinka käsittely etenee.

Haluatko tehdä vastuullisuudesta kilpailuedun?

Onko yrityksenne yksi niistä, jotka rakentavat vastuullisuudesta kilpailuedun tai vähintään keskeisen kilpailutekijän? Meillä on yli 30 vuoden kokemus vastuullisuuden ja kestävyyden kääntämisestä kilpailueduksi, ja olemme mielellämme apuna matkallanne. Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys, jonka koko liiketoiminnan ytimessä on vastuullisuus, ja voimme selvittää yrityksenne parhaat keinot, joilla sen haitalliset ympäristövaikutukset minimoidaan ja positiiviset vaikutukset maksimoidaan. Lisäksi muutamme yrityksesi ympäristötyön konkreettisesti viestittäväksi kilpailueduksi.

Hanna Lilja

Johtaja, ympäristövastuu ja asiantuntijapalvelut

Puh. 050 501 4850