Ympäristötyötä voi tehdä monella tavalla, mutta kun haluat lähteä kulkemaan menestyksekästä polkua kohden tavoitteita, huomioi heti aluksi seuraavat kohdat ja toteuta käytännön työssä:
- Sitouta ja osallista johto sekä henkilökunta, valitse ympäristövastaava
- Tunnista ja arvioi toiminnan ympäristövaikutukset
- Aseta tavoitteet ja mittarit
- Laadi toimenpidesuunnitelma, resursoi ja vastuuta
- Perehdytä ja kouluta henkilökuntaa, lisää ympäristötietoisuutta
- Seuraa edistymistä, arvioi tuloksia ja kehitä toimintaa, juurruta prosesseihin
- Raportoi, viesti ja tiedota, kannusta ja palkitse!
Sitouta ja osallista johto sekä henkilökunta, valitse ympäristövastaava
Lähtölaukaus ympäristötyölle voi tulla niin talon sisältä kuin ulkoakin, johdolta, henkilöstöltä tai sidosryhmiltä.
Onnistuakseen ympäristötyö vaatii ehdottomasti johdon sitoutumisen. Johto näyttää esimerkkiä ja elää strategiset kirjaukset konkreettiseksi toiminnaksi. Puheet muuttuvat teoiksi. Johto mahdollistaa ympäristötyön tekemisen ja huolehtii riittävistä resursseista ja työn jatkuvuudesta. Johto myös valitsee ympäristötyön vastuuhenkilöt ja varmistaa heille tarvittavat valtuudet.
Onnistunut ympäristötyö vaatii yhtä ehdottomasti henkilökunnan osallistumisen. Ympäristötyö on suurelta osin arkisia tekoja, joita henkilökunta tekee työtehtävissään.
Miten henkilökunta innostetaan mukaan ympäristötyöhön? Yhtä kaiken kattavaa vastausta ei ole. Yksi innostuu työnsä kehittämisestä, toinen sen tuomista kustannussäästöistä ja kolmas ympäristön hyväksi aikaan saaduista näkyvistä tuloksista. Ympäristötyö ei voi olla vain pakollinen, ylimääräinen lisä muun työn päälle. Kullekin pitää löytyä näkymä työn hyötyihin.
On tärkeää ottaa henkilöstö mukaan ympäristötyön suunnitteluun alusta lähtien, mahdollistaa kaikkien äänten kuuluminen ja kannustaa avoimeen keskusteluun. Lopulta on hyvä muistaa, että kussakin organisaatiossa noudatetaan oman alan määräyksiä tai vähintäänkin ns. talon tapoja, joiden mukaan toimitaan, kun tehdään työtä organisaatiolle. Esimerkiksi palkan maksu saattaa edellyttää työajanseurantasovelluksen käyttöä tai työmaalla työskentely kypärän ja muiden suojavarusteiden käyttöä. Samaan tapaa tulee ajatella ympäristöasioista ja muokata niistä tavanomaiset toimintatavat.
Vanha viisaus kertoo, että työ tekijäänsä opettaa ja työn tekijä on useimmiten työnsä paras asiantuntija, jonka näkemystä kannattaa kysyä ja kuunnella. Useimmiten paras tapa osallistaa ja sitouttaa henkilöstö on antaa henkilökunnan vaikuttaa sekä ympäristötyön että omien työtehtäviensä sisältöön. Tiedolla ohjaamisella on tässä tärkeä tehtävä: harva on ympäristöasioiden asiantuntija ja tämän vuoksi on hyvä tarjota tutkittua tietoa ajatusten inspiraatioksi.
Tunnista ja arvioi toiminnan ympäristövaikutukset
Ennen kuin voi aloittaa ympäristötyön suunnittelun, pitää tietää ja tuntea oman organisaationsa toiminta ja tunnistaa sen aiheuttamat ympäristövaikutukset.
Olennaiset ympäristövaikutukset pitää erottaa vähäisemmistä, ja tässä voi olla hyvä käyttää asiantuntijan apua.
Organisaatio voi niin halutessaan pyrkiä kehittämään kaikkea toimintaansa kestävämmäksi, mutta ensiarvoisen tärkeää on suunnata kehittäminen suurimmiksi ja olennaisimmiksi arvioituihin ympäristövaikutuksiin. Useimmiten nämä liittyvät hyvin tiiviisti organisaation ydintoimintaan. Jos näin ei ole, on tärkeää kehittää myös tätä ydintoimintaa.
Muu toiminta voi olla perusteltua monista syistä, mm. henkilöstön toiveiden vuoksi. Ilman painavampia teemoja ympäristötyön ytimenä tällainen toiminta on kuitenkin vain puuhastelua ja pahimmillaan viherpesua. Reilun kaupan kahvi kahvihuoneessa tai linnunpönttöjen nikkarointi TYHY-toimintana ovat oivat esimerkit: nämä tuovat ympäristötyöhön arkista näkyvyyttä, lisäävät tyytyväisyyttä ja ovat aidosti tärkeitä tekoja. Jos yrityksen ydintoimintaan ei kuitenkaan kuulu suurten joukkojen kahvitus tai linnunpönttöbisnes, pitää ympäristötyön keskiössä olla oman ydintoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen ja uusintaminen kestävämmäksi.
Aseta tavoitteet ja mittarit
Toiminnan ympäristövaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin jälkeen asetetaan tavoitteet.
Tavoitteet ovat tärkeitä, koska ne ohjaavat toimintaa kestävämmäksi. Tavoitteiden tulisi ainakin olla sellaisia, että ne ohjaavat toimintaa, muutoin ne ovat vain lepsuja otsikoita. Tämän vuoksi tavoitteiden pohtimiseen ja määrittämiseen kannattaa uhrata hetki aikaa.
Hyvä:
- Välitavoite, vuosi 1
Olemme tietoisia kaikista hankinnoistamme ja keskeisiin hankintoihin liittyvistä ympäristövaikutuksista
- Välitavoite, vuosi 3
Keskeisillä hankinnoillamme on tuoteryhmäkohtaiset vastuullisuuskriteerit
- Pitkän tähtäimen päätavoite, vuosi 10
Vastuullisten hankintojemme osuus on 80 %
Huono:
Pyrimme huomioimaan vastuullisuuden hankinnoissamme
Tavoitteessa pitää näkyä se muutos, johon toiminnalla pyritään. Jotta muutos on todennettavissa, pitää olla tapa, jolla muutosta arvioidaan. Useimmiten tämä on numeraalinen mittari, selkeä lukuarvo tietyssä yksikössä tai osuus kokonaisuudesta. Aina tämä ei ole mahdollista tai edes mielekästä, vaan muutosta arvioidaan laadullisesti. Tavalla tai toisella pitää kuitenkin pystyä arvioimaan onko toiminta johtanut kohti tavoiteltua muutosta ja missä määrin. Kaikkia ilahduttaa myös tieto tavoitteen saavuttamisesta – tämä virstanpylväs pitää olla kirkkaana mielessä.
Ilman määräaikoja asiat eivät tyypillisesti koskaan tapahdu tai valmistu. Tavoitteille pitää asettaa takarajat. Tavoite voidaan pilkkoa myös ajallisesti välitavoitteisiin: esimerkiksi jos pitkän kantaman tavoite on vähentää organisaation kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuonna 2040, kannattaa määritellä pienemmät päästövähennystavoitteet matkalla sinne. Ihan ensimmäiseksi välitavoitteeksi voi määritellä ymmärryksen organisaation päästölähteistä ja toimista, joilla päästöjä voidaan ryhtyä vähentämään.
Toiminnan muuttamiseksi kestävämmäksi tavoitteiden pitää olla myös aidosti kunnianhimoisia. Toisaalta niiden pitää olla realistisia, saavutettavia. Nämä kaksi vaatimusta toimivat ikään kuin kahtena rimana, joiden väliin tavoite tulee asettaa. Alempi rima pitää kuitenkin ylittää, jotta asiat muuttuvat. Toiminnan kehittyessä ja maailman muuttuessa rimoja nostetaan, pikku hiljaa.
Laadi toimenpidesuunnitelma, resursoi ja vastuuta
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimia ja tehtäviä, jotka vaativat aikaa, energiaa ja tekijöitä.
Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” kannattaa nähdä siinä valossa, että ilman hyvää suunnittelua ei välttämättä saada juuri mitään aikaiseksi, puolikkaasta puhumattakaan. Suunnitelma ei kuitenkaan yksin riitä, vaan se pitää viedä käytäntöön.
Suunnitelman ja käytännön toteutuksen välisen liiton onnistumiseen on avaimena vastuuttaminen ja riittävä resursointi. Tehtäville pitää osoittaa tekijät tai vastuuhenkilö ja ennen kaikkea työn tekemiseen tarvittava aika, työkalut ja muu resurssi. Ympäristötyö pitää siis huomioida työsuunnittelussa. Tylsillä työkaluilla ei veitsenterävää jälkeä saa aikaan eivätkä työntekijät toistaiseksi monistu moniajoon.
Perehdytä ja kouluta henkilökuntaa, lisää ympäristötietoisuutta
Onnistuminen työtehtävissä vaatii aina perehdyttämistä ja perehtymistä. Ympäristötyö ei eroa tässä muista tehtävistä.
Usein toimintamallit muuttuvat ympäristötyön kehittyessä, esimerkiksi materiaalikierrätyksen tehostuessa lajitteluohjeet muuttuvat. Henkilökuntaa pitää ohjeistaa ja neuvoa, jotta lajittelu ja siten kierrätys onnistuu tavoitteiden mukaisesti.
Parhaimmillaan perehtyminen ja uuden oppiminen tapahtuu luonnollisena osana toimintaa, eikä pääleliimattuja “vihervartteja” tarvita. Ympäristötyöhän on arkisia tekoja ja liittyy kaikkien työtehtäviin. Toisinaan perusteellinen kouluttaminen on kuitenkin paikallaan, erityisesti jos tavoitellaan laajempaa tai syvempää ympäristötietoisuutta.
Tärkeää perehdyttämisessä ja kouluttamisessa on muistaa jatkuvuus ja toisto. Tavoitteena on usein toiminta- tai ajatusmallin muutos, joka vaatii toistoja ja muistutuksia. Oikeaoppinen lajittelu on tästä oiva esimerkki.
Selkeintä on sisällyttää ympäristöasiat osaksi kaikkea perehdyttämistä ja kouluttamista.
Seuraa edistymistä, arvioi tuloksia ja kehitä toimintaa, juurruta prosesseihin
Tavoitteellinen työ vaatii aina työn edistymisen ja tulosten seuraamista, niin myös ympäristötyö. Säännöllinen seuranta mahdollistaa ketterien korjausliikkeiden tekemisen ennen suurempien ongelmien ilmaantumista tai huonojen toimintatapojen juurtumista. Vastaavasti toimivia oivalluksia kannattaa tuoreeltaan terävöittää ja monistaa toisaalle.
Seuranta vaatii käytännössä työkaluja, esimerkiksi järjestelmän tai vähintäänkin ruutuvihon, johon kirjataan numeerista dataa. Kehitys ei aina välttämättä näy tai tunnu arjessa, mutta numerot kertovat tapahtuneen muutoksen. Energiankulutus on hyvä esimerkki, ilman lukemia olisi mahdotonta sanoa onko kulutus vähentynyt tai toiminta tehostunut.
Tulosten avulla, olivat ne sitten lukuja tai laadullista arviointia, nähdään toimenpiteiden aikaan saaman muutoksen suunta ja suuruus. Tältä pohjalta on hyvä suunnitella jatkotoimenpiteet, jotka vievät aina lähemmäs tavoitetta.
Ympäristötyön, kuten muunkin toiminnan, kehittäminen tulisi olla jatkuvaa parantamista. Tärkeää on saada tämä ajatusmalli ja käytännön toiminta juurrutettua kaikkeen arkiseen työhön. Kaikissa prosesseissa pitää olla huomioituna ympäristötyön vaatimukset ja reunaehdot.
Kirkkaat tavoitteet ja hyvin valitut mittarit sekä kätevät työkalut helpottavat seurantaa.
Raportoi, viesti ja tiedota, kannusta ja palkitse!
Jos metsässä kaatuu puu ja kukaan ei ole kuulemassa, kuuluuko ääni? Eräs filosofinen tulkinta on, että ääni kyllä kuuluu, mutta sillä ei ole merkitystä ennen kuin joku kuulee sen.
Ympäristötyöllä on merkitys, vaikka siitä ei kukaan kuulisi. Työn tulokset, esimerkiksi vähentyneet päästöt ovat merkityksellisiä itsessään.
Ympäristötyöstä ja sen tuloksista kuuluttaminen on kuitenkin tuikitärkeää sosiaalisessa yhteiskunnassamme, jossa opimme toisiltamme, kilpailemme toistemme kanssa ja ennen kaikkea haluamme tulla hyväksytyksi kaltaistemme parissa. Viestimällä ja tiedottamalla ympäristötyö ja tietoisuus ympäristöstä kasvaa ja leviää ja työn tulokset skaalautuvat. Ympäristötyön yhtenä tavoitteena voi siis olla, että metsässä on proosaallisesti aina kuulolla joku.
Työstä ja tuloksista kannattaa raportoida laajasti.
Henkilöstö saa tulosten kautta merkityksellisyyttä työllensä ja konkreettiset tulokset motivoivat jatkamaan. Itsestään selvää on, että henkilökuntaa kiitetään myös ympäristötyön tuloksista. Johto tarvitsee ympäristödataa analysoidakseen ja kehittääkseen toimintaa ja ennen kaikkea päätöstensä tueksi. Asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät tekevät valintoja saatavilla olevan tiedon perusteella – viesti tavoitteellisesta ympäristötyöstä ja sen tuloksista voi olla ratkaiseva tekijä.
Toisaalta viestin takana pitää olla kovaa työtä ja faktaa. Viestintä on helppoa, kun on kirkkaat tavoitteet, uskottava toimenpidesuunnitelma ja näyttöä tehdystä konkreettisesta työstä.
Lue lisää ympäristötyön aloittamisesta täältä.
