Helsinki
Espoo
Vantaa
Verstastoiminta
Myymäläpalvelut
Verkkokauppa
Verkkokauppa on avoinna 24/7 – valikoimassa tuhansia tuotteita sisältäen maksuttoman toimituksen myymälöihin.
Ympäristövastuullinen yritys
Asiantuntijapalvelut
Tavarapalvelut
Miksi me?
Asiakaspalvelu
Ympäristötietoisuus
Tietoa Kierrätyskeskuksesta
Vastuullisuus
Vapaaehtoistoiminta
{{ ID_aria.searching }}
Jos haluat tietää, miten tai mistä yrityksesi kannattaa aloittaa ympäristötyö helposti, lue tämä teksti. Tästä opit miten yrityksesi voi ryhtyä ympäristötyöhön, mitä ympäristötyö oikeastaan on ja mitä hyötyä siitä on yritykselle. Opit myös mitä voitte tehdä itse ja mihin tarvitsette kumppanin sekä mitkä askeleet kannattaa ottaa matkalla onnistuneisiin tuloksiin.
Kerromme lisäksi kolme aitoa yritystapausta esimerkkeinä ympäristötyön kehittämisestä yhdessä Kierrätyskeskuksen kanssa. Samat periaatteet pätevät niin yrityksiin, järjestöihin kuin julkisen sektorin toimijoihinkin.
Lukuaika n. 20 min.
Ympäristötyö on osa vastuullista toimintaa. Ympäristötyö ei ole rakettitiedettä tai kvanttifysiikkaa, vaan organisaation konkreettista kehittämistyötä, jolla edistetään liiketoimintaa sekä kestävää kehitystä ja vähennetään toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia.
Ympäristötyön pitkän aikavälin tavoite on uusintava talous. Nykyinen talousmallimme perustuu jatkuvaan kasvuun ja luonnonvarojen riistoon. Korjaavassa taloudessa sopeutamme toimintamme kantokyvyn rajoihin. Uusintavalla taloudella taas tarkoitetaan mallia, jossa asiat tehdään paremmin kuin vain luonnon ja yhteisöjen kantokyvyn rajoissa. Se tarkoittaa mallia, jossa annamme ympäristölle ja yhteisöille enemmän kuin otamme. Kun luonto kukoistaa ja ihmiset voivat hyvin, silloin talouskin menestyy.
Ympäristötyö on siis toiminnan kehittämistä kestävämmäksi, toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämistä ja toiminnan tuottamien ympäristöhyötyjen kasvattamista. Se on luonteeltaan jatkuvaa parantamista ja noudattaa tavanomaisia kehitystyön lainalaisuuksia: asetetaan tavoitteet, suunnitellaan konkreettiset toimet, seurataan työn tuloksia ja tulosten perusteella tehdään jatkotoimenpiteet.
Ympäristönäkökulmien huomioiminen on nykypäivänä itsestään selvyys niin yksilöille kuin organisaatioillekin. Yhä useammat yritykset ymmärtävät, että vastuullinen toiminta ei hankaloita liiketoimintaa vaan on päinvastoin osa älykästä strategiaa. Ympäristötyöhön panostaminen voi tuoda lukuisia etuja yritykselle ja samalla edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Ympäristötyöhön panostaminen on strateginen liiketoimintapäätös. Se tarjoaa mahdollisuuden menestyä kilpailuilla markkinoilla ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yhä useammat asiakkaat ja yhteistyökumppanit vaativat yrityksiltä kestävää ja vastuullista toimintaa, koska yritysten päästöt nostavat välillisesti asiakkaiden päästöjä. Panostaminen ympäristötyöhön vahvistaa asiakassuhteita ja auttaa saamaan uusia asiakkuuksia, sillä ympäristövastuullinen yritys on helppo valita kumppaniksi.
Ympäristötyö tuo yritykselle usein suoria kustannussäästöjä esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tehostamisen avulla.
Vihreää siirtymää tukevat innovaatiot luovat uutta markkinaa ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Lyhyesti sanottuna ympäristötyö vahvistaa liiketoimintaa pitkällä tähtäimellä ja auttaa rakentamaan kestävää tulevaisuutta, jossa kaikki voittavat.
Yhteiskunnallinen vastuu, jota kutsutaan myös yritysvastuuksi tai termillä Corporate Social Responsibility (CSR), tarkoittaa organisaation toimintaa suhteessa yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Yhteiskunnallinen vastuu on laaja käsite, joka sisältää ympäristötyön lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman.
Yritykset ja organisaatiot eivät toimi tyhjiössä, vaan osana yhteiskuntaa ja ympäristön tarjoamia luonnonvaroja hyödyntämällä. Yhteiskuntavastuu korostaa organisaation vastuuta toimia kestävällä ja eettisellä tavalla. Yhdistämällä ympäristötyö ja yhteiskunnallisen vastuun periaatteet organisaatio voi luoda positiivisia vaikutuksia sekä ympäristölle että yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.
Aito ympäristötyö versoo yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta ja tuottaa jo sinällään paljon hyvää työyhteisössä, sidosryhmissä ja yhteiskunnassa. Vain organisaatio, joka kantaa koko yhteiskunnallisen vastuunsa, pystyy menestymään ja lunastamaan paikkansa osana yhteiskuntaa.
Sääntelyllä on tärkeä rooli ympäristönsuojelussa ja kestävän kehityksen edistämisessä. Yrityksiä koskeva sääntely tarkentuu kaiken aikaa, minkä vuoksi jokaisen yrityksen tulee seurata ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvää sääntelyä.
Ympäristötyöhön panostaminen auttaa organisaatiota varmistamaan, että sen toiminta on lainmukaista ja täyttää ympäristövaatimukset. Lisäksi sääntely pakottaa yritystä tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti ja auttaa löytämään kustannussäästö- ja kehityskohteita.
Varsinainen vastuulliseksi mainittu toiminta edellyttää asiakkaiden silmissä minimivaatimusten ylittämistä. Ympäristötyöhön panostaminen yli sääntelyn vaatimusten tuo yritykselle kilpailuetua, koska se saa yrityksen erottumaan joukosta selvästi.
Juurisyy ympäristötyöhön panostamiseen löytyy ympäristöstä itsestään. Meillä kaikilla on velvollisuus vaalia ympäristöämme ja vastuu sen säilymisestä elinkelpoisena tulevillekin sukupolville.
Ympäristötyö on konkreettinen tapa kantaa tätä vastuuta ja täyttää sen velvoitteet.
Lue lisää seuraavasta kappaleesta, miten ympäristötyö hyödyttää organisaatiotasi.
Organisaatio voi hyötyä ympäristötyöstä monin eri konkreettisin tavoin, esimerkiksi seuraavilla tavoilla ja teemoilla:
Ympäristötyö ja kustannussäästöt kulkevat usein käsi kädessä: mikä on hyvä ympäristölle tuottaa usein myös kustannussäästöjä. Hyvä esimerkki on energiatehokkuustoimet: lämmön- ja sähkönkulutuksen säästöt kirjautuvat saamapuolelle sekä ympäristö- että talouskirjanpidossa.
Materiaalitehokkuuden parantaminen ja tilausten optimointi vähentävät hävikkiä ja hukkaa sekä turhaa varastoissa makuuttamista. Sama koskee kaikkia resursseja. Jätehuollon kehittäminen ja tehostaminen puolestaan tuovat selviä säästöjä sekajätteen määrän vähentyessä. Pidemmällä aikavälillä säästöt ovat tuntuvia.
Menestyäkseen kilpailluilla markkinoilla organisaation pitää osoittaa kantavansa vastuun ympäristöstä. Lainsäädännön ja määräysten mukaisten vaatimusten täyttäminen on yhteiskunnassamme itsestään selvyys ja toiminnan edellytys, mutta varsinaiseksi kilpailueduksi siitä ei enää ole.
Uskottava ympäristötyö, joka yhtäältä vähentää organisaation toiminnan ympäristöhaittoja asetettuja minimitasoja enemmän ja toisaalla tekee hyvää ympäristölle ja yhteisölle, luo kilpailuetua markkinoilla. Kuluttajat ovat yhä kasvavissa määrin kiinnostuneita ja valmiita maksamaan ympäristövastuullisista tuotteista ja palveluista. Organisaatio, jolla on näyttöä uskottavasta ympäristötyöstä ja tarjolla kestäviä ja vastuullisia vaihtoehtoja, erottuu kilpailijoistaan.
Asiakkaat ja yhteistyökumppanit vaativat nykyisin näyttöä tehdystä ympäristötyöstä. Usein kilpailutuksissa on asetettu ympäristötyöhön liittyviä kriteerejä, esim. hyväksytysti auditoitu ympäristösertifikaatti tai hiilidioksidipäästöjen enimmäismäärä. Kannattaa pitää mielessä, että sääntely ja kriteerit tiukentuvat jatkuvasti, ja ennen kaikkea tämä koskettaa suurempia yrityksiä. Jos haluatte pitää yrityksenne hyvänä kumppanivaihtoehtona suurelle yritykselle, tulee teidän kehittää ympäristötyötänne. Muutoin yrityksenne saattaa nostaa liikaa suuren yrityksen välillisiä päästöjä verrattuna esimerkiksi kilpailijaanne.
Maineen merkitystä liiketoiminnalle voi tuskin liioitella.
Aidolla, konkreettisella ja uskottavalla ympäristötyöllä luodaan positiivista mielikuvaa ja vahvistetaan organisaation mainetta vastuullisena toimijana. Asiakkaat, työntekijät ja sidosryhmät arvostavat organisaatiota, joka suhtautuu ympäristövastuuseen vakavasti.
Päinvastainen tilanne tai syyllistyminen viherpesuun rapauttaa organisaation maineen hetkessä ja pitkäksi aikaa. Jos ette viesti lainkaan konkreettisista ympäristöteoistanne, sidosryhmät tulkitsevat sen herkästi niin, että ette tee minkäänlaista työtä vastuullisuuden eteen. Pään tunkeminen pensaaseen ei siis auta, vaan sidosryhmät haluavat kuulla, millaisen yrityksen kanssa ovat tekemisissä.
Brändiä rakennettaessa tai sitä vahvistaessa pitää tehdä konkreettisesti monia asioita oikein: ympäristötyö on yksi näistä.
Ympäristöön liittyvät riskit vaikuttavat merkittävästi organisaation toimintaan.
Ympäristötyöhön panostamalla voidaan välttää ympäristövahinkoja ja minimoida riskinpaikat. Ympäristövahingot tai ympäristösääntelyn rikkomukset voivat aiheuttaa sekä taloudellisia että oikeudellisia seuraamuksia sekä valtavat mainehaitat. Ympäristötyön avulla organisaatio tunnistaa ja myös hallitsee ympäristöriskejään paremmin ja vähentää näin toiminnan keskeytymisen ja rangaistusten riskiä.
Ympäristön- ja ilmastonmuutoksen kiihtyessä ympäristötyön merkitys kasvaa. Organisaation pitää ennakoida muutosten aiheuttamia riskejä toiminnalle, vähentää toiminnan haavoittuvuutta ja sopeuttaa toimintaansa muuttuviin olosuhteisiin.
Osaava työvoima on jokaisen organisaation tärkein resurssi ja työvoimasta kilpaillaan. Moni osaaja haluaa työskennellä omien arvojen mukaisesti ja edellyttää myös työnantajaltansa arvovalintoja ja niiden mukaista toimintaa.
Organisaation ympäristövastuullinen toiminta on useille työntekijöille ja rekrytoitaville tärkeä valintaperuste. Yritys, joka osoittaa sitoutumista ja konkreettista toimintaa ympäristöasioiden kehittämisessä parantaa työntekijöiden sitoutumista ja työtyytyväisyyttä ja houkuttelee uusia tekijöitä työhön.
Ympäristötyö vaatii myös laajaa yhteistyötä organisaatiossa ja kunkin osaamisen hyödyntämistä. Moni työntekijä arvostaa mahdollisuutta moniammatilliseen työskentelyyn ja omien kykyjensä tehokkaampaan käyttöön. Ympäristötyö mahdollistaa juuri tämän tuoden monelle kaivattua merkityksellisyyttä työhön.
Panostus ympäristötyöhön vahvistaa henkilökunnan lisäksi asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luottamusta organisaatioon.
Asiakkaat, yhteistyökumppanit, viranomaiset ja muut sidosryhmät arvostavat organisaatioita, jotka ottavat vastuun ympäristöstä ja toimivat yhdessä niin, että negatiiviset ympäristövaikutukset vähenevät. Luottamus lujittuu viestimällä avoimesti ja läpinäkyvästi toiminnasta ja sen tuloksista. Tehty työ konkretisoituu pitkinä ja kestävinä asiakas- ja kumppanuussuhteina. Yhä useammin toimijat ovat pitkälti toistensa kaltaisia: kilpailijoiden tutkiminen on helppoa ja prosessit on hiottu viimeisen päälle. Ympäristötyö on tällöin helppo ja konkreettinen keino erottua joukosta.
Hyvät kumppanuussuhteet houkuttelevat uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollistavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ympäristötyötä voi tehdä monella tavalla, mutta kun haluat lähteä kulkemaan menestyksekästä polkua kohden tavoitteita, huomioi heti aluksi seuraavat kohdat ja toteuta käytännön työssä:
Sitouta ja osallista johto sekä henkilökunta, valitse ympäristövastaava
Lähtölaukaus ympäristötyölle voi tulla niin talon sisältä kuin ulkoakin, johdolta, henkilöstöltä tai sidosryhmiltä.
Onnistuakseen ympäristötyö vaatii ehdottomasti johdon sitoutumisen. Johto näyttää esimerkkiä ja elää strategiset kirjaukset konkreettiseksi toiminnaksi. Puheet muuttuvat teoiksi. Johto mahdollistaa ympäristötyön tekemisen ja huolehtii riittävistä resursseista ja työn jatkuvuudesta. Johto myös valitsee ympäristötyön vastuuhenkilöt ja varmistaa heille tarvittavat valtuudet.
Onnistunut ympäristötyö vaatii yhtä ehdottomasti henkilökunnan osallistumisen. Ympäristötyö on suurelta osin arkisia tekoja, joita henkilökunta tekee työtehtävissään.
Miten henkilökunta innostetaan mukaan ympäristötyöhön? Yhtä kaiken kattavaa vastausta ei ole. Yksi innostuu työnsä kehittämisestä, toinen sen tuomista kustannussäästöistä ja kolmas ympäristön hyväksi aikaan saaduista näkyvistä tuloksista. Ympäristötyö ei voi olla vain pakollinen, ylimääräinen lisä muun työn päälle. Kullekin pitää löytyä näkymä työn hyötyihin.
On tärkeää ottaa henkilöstö mukaan ympäristötyön suunnitteluun alusta lähtien, mahdollistaa kaikkien äänten kuuluminen ja kannustaa avoimeen keskusteluun. Lopulta on hyvä muistaa, että kussakin organisaatiossa noudatetaan oman alan määräyksiä tai vähintäänkin ns. talon tapoja, joiden mukaan toimitaan, kun tehdään työtä organisaatiolle. Esimerkiksi palkan maksu saattaa edellyttää työajanseurantasovelluksen käyttöä tai työmaalla työskentely kypärän ja muiden suojavarusteiden käyttöä. Samaan tapaa tulee ajatella ympäristöasioista ja muokata niistä tavanomaiset toimintatavat.
Vanha viisaus kertoo, että työ tekijäänsä opettaa ja työn tekijä on useimmiten työnsä paras asiantuntija, jonka näkemystä kannattaa kysyä ja kuunnella. Useimmiten paras tapa osallistaa ja sitouttaa henkilöstö on antaa henkilökunnan vaikuttaa sekä ympäristötyön että omien työtehtäviensä sisältöön. Tiedolla ohjaamisella on tässä tärkeä tehtävä: harva on ympäristöasioiden asiantuntija ja tämän vuoksi on hyvä tarjota tutkittua tietoa ajatusten inspiraatioksi.
Tunnista ja arvioi toiminnan ympäristövaikutukset
Ennen kuin voi aloittaa ympäristötyön suunnittelun, pitää tietää ja tuntea oman organisaationsa toiminta ja tunnistaa sen aiheuttamat ympäristövaikutukset.
Olennaiset ympäristövaikutukset pitää erottaa vähäisemmistä, ja tässä voi olla hyvä käyttää asiantuntijan apua.
Organisaatio voi niin halutessaan pyrkiä kehittämään kaikkea toimintaansa kestävämmäksi, mutta ensiarvoisen tärkeää on suunnata kehittäminen suurimmiksi ja olennaisimmiksi arvioituihin ympäristövaikutuksiin. Useimmiten nämä liittyvät hyvin tiiviisti organisaation ydintoimintaan. Jos näin ei ole, on tärkeää kehittää myös tätä ydintoimintaa.
Muu toiminta voi olla perusteltua monista syistä, mm. henkilöstön toiveiden vuoksi. Ilman painavampia teemoja ympäristötyön ytimenä tällainen toiminta on kuitenkin vain puuhastelua ja pahimmillaan viherpesua. Reilun kaupan kahvi kahvihuoneessa tai linnunpönttöjen nikkarointi TYHY-toimintana ovat oivat esimerkit: nämä tuovat ympäristötyöhön arkista näkyvyyttä, lisäävät tyytyväisyyttä ja ovat aidosti tärkeitä tekoja. Jos yrityksen ydintoimintaan ei kuitenkaan kuulu suurten joukkojen kahvitus tai linnunpönttöbisnes, pitää ympäristötyön keskiössä olla oman ydintoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen ja uusintaminen kestävämmäksi.
Aseta tavoitteet ja mittarit
Toiminnan ympäristövaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin jälkeen asetetaan tavoitteet.
Tavoitteet ovat tärkeitä, koska ne ohjaavat toimintaa kestävämmäksi. Tavoitteiden tulisi ainakin olla sellaisia, että ne ohjaavat toimintaa, muutoin ne ovat vain lepsuja otsikoita. Tämän vuoksi tavoitteiden pohtimiseen ja määrittämiseen kannattaa uhrata hetki aikaa.
Hyvä:
Huono: Pyrimme huomioimaan vastuullisuuden hankinnoissamme
Tavoitteessa pitää näkyä se muutos, johon toiminnalla pyritään. Jotta muutos on todennettavissa, pitää olla tapa, jolla muutosta arvioidaan. Useimmiten tämä on numeraalinen mittari, selkeä lukuarvo tietyssä yksikössä tai osuus kokonaisuudesta. Aina tämä ei ole mahdollista tai edes mielekästä, vaan muutosta arvioidaan laadullisesti. Tavalla tai toisella pitää kuitenkin pystyä arvioimaan onko toiminta johtanut kohti tavoiteltua muutosta ja missä määrin. Kaikkia ilahduttaa myös tieto tavoitteen saavuttamisesta – tämä virstanpylväs pitää olla kirkkaana mielessä.
Ilman määräaikoja asiat eivät tyypillisesti koskaan tapahdu tai valmistu. Tavoitteille pitää asettaa takarajat. Tavoite voidaan pilkkoa myös ajallisesti välitavoitteisiin: esimerkiksi jos pitkän kantaman tavoite on vähentää organisaation kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuonna 2040, kannattaa määritellä pienemmät päästövähennystavoitteet matkalla sinne. Ihan ensimmäiseksi välitavoitteeksi voi määritellä ymmärryksen organisaation päästölähteistä ja toimista, joilla päästöjä voidaan ryhtyä vähentämään.
Toiminnan muuttamiseksi kestävämmäksi tavoitteiden pitää olla myös aidosti kunnianhimoisia. Toisaalta niiden pitää olla realistisia, saavutettavia. Nämä kaksi vaatimusta toimivat ikään kuin kahtena rimana, joiden väliin tavoite tulee asettaa. Alempi rima pitää kuitenkin ylittää, jotta asiat muuttuvat. Toiminnan kehittyessä ja maailman muuttuessa rimoja nostetaan, pikku hiljaa.
Laadi toimenpidesuunnitelma, resursoi ja vastuuta
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimia ja tehtäviä, jotka vaativat aikaa, energiaa ja tekijöitä.
Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” kannattaa nähdä siinä valossa, että ilman hyvää suunnittelua ei välttämättä saada juuri mitään aikaiseksi, puolikkaasta puhumattakaan. Suunnitelma ei kuitenkaan yksin riitä, vaan se pitää viedä käytäntöön.
Suunnitelman ja käytännön toteutuksen välisen liiton onnistumiseen on avaimena vastuuttaminen ja riittävä resursointi. Tehtäville pitää osoittaa tekijät tai vastuuhenkilö ja ennen kaikkea työn tekemiseen tarvittava aika, työkalut ja muu resurssi. Ympäristötyö pitää siis huomioida työsuunnittelussa. Tylsillä työkaluilla ei veitsenterävää jälkeä saa aikaan eivätkä työntekijät toistaiseksi monistu moniajoon.
Perehdytä ja kouluta henkilökuntaa, lisää ympäristötietoisuutta
Onnistuminen työtehtävissä vaatii aina perehdyttämistä ja perehtymistä. Ympäristötyö ei eroa tässä muista tehtävistä.
Usein toimintamallit muuttuvat ympäristötyön kehittyessä, esimerkiksi materiaalikierrätyksen tehostuessa lajitteluohjeet muuttuvat. Henkilökuntaa pitää ohjeistaa ja neuvoa, jotta lajittelu ja siten kierrätys onnistuu tavoitteiden mukaisesti.
Parhaimmillaan perehtyminen ja uuden oppiminen tapahtuu luonnollisena osana toimintaa, eikä pääleliimattuja “vihervartteja” tarvita. Ympäristötyöhän on arkisia tekoja ja liittyy kaikkien työtehtäviin. Toisinaan perusteellinen kouluttaminen on kuitenkin paikallaan, erityisesti jos tavoitellaan laajempaa tai syvempää ympäristötietoisuutta.
Tärkeää perehdyttämisessä ja kouluttamisessa on muistaa jatkuvuus ja toisto. Tavoitteena on usein toiminta- tai ajatusmallin muutos, joka vaatii toistoja ja muistutuksia. Oikeaoppinen lajittelu on tästä oiva esimerkki.
Selkeintä on sisällyttää ympäristöasiat osaksi kaikkea perehdyttämistä ja kouluttamista.
Seuraa edistymistä, arvioi tuloksia ja kehitä toimintaa, juurruta prosesseihin
Tavoitteellinen työ vaatii aina työn edistymisen ja tulosten seuraamista, niin myös ympäristötyö. Säännöllinen seuranta mahdollistaa ketterien korjausliikkeiden tekemisen ennen suurempien ongelmien ilmaantumista tai huonojen toimintatapojen juurtumista. Vastaavasti toimivia oivalluksia kannattaa tuoreeltaan terävöittää ja monistaa toisaalle.
Seuranta vaatii käytännössä työkaluja, esimerkiksi järjestelmän tai vähintäänkin ruutuvihon, johon kirjataan numeerista dataa. Kehitys ei aina välttämättä näy tai tunnu arjessa, mutta numerot kertovat tapahtuneen muutoksen. Energiankulutus on hyvä esimerkki, ilman lukemia olisi mahdotonta sanoa onko kulutus vähentynyt tai toiminta tehostunut.
Tulosten avulla, olivat ne sitten lukuja tai laadullista arviointia, nähdään toimenpiteiden aikaan saaman muutoksen suunta ja suuruus. Tältä pohjalta on hyvä suunnitella jatkotoimenpiteet, jotka vievät aina lähemmäs tavoitetta.
Ympäristötyön, kuten muunkin toiminnan, kehittäminen tulisi olla jatkuvaa parantamista. Tärkeää on saada tämä ajatusmalli ja käytännön toiminta juurrutettua kaikkeen arkiseen työhön. Kaikissa prosesseissa pitää olla huomioituna ympäristötyön vaatimukset ja reunaehdot.
Kirkkaat tavoitteet ja hyvin valitut mittarit sekä kätevät työkalut helpottavat seurantaa.
Raportoi, viesti ja tiedota, kannusta ja palkitse!
Jos metsässä kaatuu puu ja kukaan ei ole kuulemassa, kuuluuko ääni? Eräs filosofinen tulkinta on, että ääni kyllä kuuluu, mutta sillä ei ole merkitystä ennen kuin joku kuulee sen.
Ympäristötyöllä on merkitys, vaikka siitä ei kukaan kuulisi. Työn tulokset, esimerkiksi vähentyneet päästöt ovat merkityksellisiä itsessään.
Ympäristötyöstä ja sen tuloksista kuuluttaminen on kuitenkin tuikitärkeää sosiaalisessa yhteiskunnassamme, jossa opimme toisiltamme, kilpailemme toistemme kanssa ja ennen kaikkea haluamme tulla hyväksytyksi kaltaistemme parissa. Viestimällä ja tiedottamalla ympäristötyö ja tietoisuus ympäristöstä kasvaa ja leviää ja työn tulokset skaalautuvat. Ympäristötyön yhtenä tavoitteena voi siis olla, että metsässä on proosaallisesti aina kuulolla joku.
Työstä ja tuloksista kannattaa raportoida laajasti.
Henkilöstö saa tulosten kautta merkityksellisyyttä työllensä ja konkreettiset tulokset motivoivat jatkamaan. Itsestään selvää on, että henkilökuntaa kiitetään myös ympäristötyön tuloksista. Johto tarvitsee ympäristödataa analysoidakseen ja kehittääkseen toimintaa ja ennen kaikkea päätöstensä tueksi. Asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät tekevät valintoja saatavilla olevan tiedon perusteella – viesti tavoitteellisesta ympäristötyöstä ja sen tuloksista voi olla ratkaiseva tekijä.
Toisaalta viestin takana pitää olla kovaa työtä ja faktaa. Viestintä on helppoa, kun on kirkkaat tavoitteet, uskottava toimenpidesuunnitelma ja näyttöä tehdystä konkreettisesta työstä.
Lue lisää ympäristötyön aloittamisesta täältä.
Dagsmark Petfood Oyj
“Kannamme vastuumme niin lemmikeistä, työntekijöistämme kuin ympäristöstäkin.”
Dagsmark Petfood Oyj on kasvava suomalainen lemmikinruokavalmistaja, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat laadukkaat kuiva- ja märkäruoat kissoille ja koirille, sekä kotimaiset purutuotteet ja namit. Toiminnan vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat yritykselle tärkeitä asioita ja ympäristöystävällisyys tärkeä arvo. Käytännössä tämä näkyy mm. vähäpäästöisten eläinperäisten proteiinien käyttönä, kotimaisen elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntämisenä ja raaka-aineiden lyhyinä kuljetusmatkoina.
Dagsmarkin ja Kierrätyskeskuksen yhteistyö alkoi yrityksen hiilijalanjäljen selvityksellä vuonna 2019. Hiilijalanjäljen laskenta oli tuolloin vielä melko uutta koiraruokamaailmassa mutta Dagsmark on halunnut aina toimia suunnannäyttäjänä alallaan ja käyttänyt ääntään ilmasto- ja ympäristöasioiden esille tuomiseen.
Hiilijalanjälkilaskennan tärkein anti oli, että Dagsmark sai tietää tarkalleen toimintansa ilmastovaikutukset. Todennetun tiedon pohjalta voi luotettavasti suunnata tavoitteita ja toimenpiteitä. Suuria yllätyksiä ei tullut, olihan yritys aina kiinnittänyt ympäristöasioihin huomiota, mutta tulokset johtivat mm. tuotepakkausten kehittämiseen. Myös henkilökunnan matkustaminen joutui päästöjen vuoksi tarkempaan syyniin.
Pian ensimmäisen hiilijalanjälkilaskennan jälkeen Dagsmark jatkoi ympäristövastuupolulla ja aloitti Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän rakentamisen. Rakentamisprojektissa yritystä auttoi jälleen Kierrätyskeskuksen asiantuntija. Ympäristöjärjestelmätyö ja selvitetty hiilijalanjälki tukivat oivasti toisiaan.
”Hiilijalanjälkilaskennan ansioista tiesimme merkittävimmät päästölähteemme, mikä helpotti Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän rakentamisesta.” Dagsmarkin vastuullisuuspäällikkö Reetta Haapasalo
”Hiilijalanjälkilaskennan ansioista tiesimme merkittävimmät päästölähteemme, mikä helpotti Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän rakentamisesta.”
Yhteistyö Dagsmarkin ja Kierrätyskeskuksen välillä on jatkunut vuosittaisen “hiilitassunjäljen” muodossa. Nyt Dagsmarkin hiilitassunjälki on laskettu jo viitenä vuonna. Vuosien varrella laskenta on laajentunut ja tarkentunut niin, että tällä hetkellä se sisältää kattavasti Dagsmarkin scope 1 – 3 päästöjä.
Usean vuoden kestänyt kehittämistyö toisilleen tuttujen yritysten kesken on jouhevaa. ”Pitkään jatkunut yhteistyö on mahdollistanut sen, ettei joka vuosi tarvitse aloittaa alusta. Prosessi on tuttu ja edellisten vuosien tiedoista on paljon hyötyä seuraavaa laskentaa aloittaessa. Olemme myös yhdessä Kierrätyskeskuksen asiantuntijan kanssa laatineet sopivan mittarin Dagsmarkin päästöjen mittaamiseen ja miettineet toteutettavissa olevia konkreettisia päästövähennystoimenpiteitä”, Haapasalo kertoo.
Finlandia Kirja Oy
”Vastuullisuus on meille paljon enemmän kuin pelkkää kierrättämistä. Se on välittämistä ja vastuun kantamista niin yhteisöstä kuin ympäristöstä.”
Finlandia Kirja on suomalainen uudelleenkäyttökirjoihin erikoistunut verkkokauppa ja Pohjoismaiden suurin antikvariaatti. Kirjojen kiertotalouden edistäminen on merkittävä ympäristöteko: kun kirjat kiertävät uusille lukijoille sen sijaan, että niiden tilalle ostettaisiin uusia kirjoja, säästyy luonnonvaroja ja vältetään hiilidioksidipäästöjä.
Finlandia Kirja halusi kertoa asiakkailleen uudelleenkäytön positiivisista ympäristövaikutuksista, joten asiaa selvitettiin Kierrätyskeskuksen kiertotalouslaskennan avulla. Laskennan tulos oli, että vuonna 2022 Finlandia Kirjan asiakkaat säästivät noin 901 000 kg luonnonvaroja ja vähensivät noin 199 000 kg hiilidioksidipäästöjä. Luonnonvarasäästöt vastaavat keskivertosuomalaisen 22 vuoden aikana kuluttamia luonnonvaroja ja päästövähennys yli 1 300 000 kilometrin ajomatkaa henkilöautolla.
”Saamme kiertotalouslaskennasta konkreettista hyötyä niin myynti- kuin hankintatoimintaan. Kiertotalouspalveluita tarjottaessa nämä ovat suorastaan elinehto.” Finlandia Kirjan toimitusjohtaja Matti Pietilä
”Saamme kiertotalouslaskennasta konkreettista hyötyä niin myynti- kuin hankintatoimintaan. Kiertotalouspalveluita tarjottaessa nämä ovat suorastaan elinehto.”
Finlandia Kirja tekee kaikkensa, että mahdollisimman moni kirja löytäisi uuden kodin. Kierrätyskeskuksen kanssa käynnistetyn yhteistyön myötä ne kirjat, joille on vaikea löytää uutta kotia Kierrätyskeskuksen kanavista, jatkavat matkaansa Finlandia Kirjalle. Lisäksi Finlandia Kirja jakaa maksutta kymmeniätuhansia kirjoja vuosittaisessa Ilmaisen Kirjan Päivä -tapahtumassa.
Aivan kaikkia kirjoja ei kuitenkaan saada edes ilmaiseksi uudelleenkäyttöön. Nämäkin niteet pääsevät silti hyötykäyttöön Ekovilla Oy:n kautta: kirjat hyödynnetään kansineen päivineen kotimaisen eristevillan valmistuksessa. Näin nekin päätyvät siis ihmisten koteihin, vaikkakin kirjahyllyjen sijaan seinien sisälle lämmikkeeksi.
Finlandia Kirja kiinnittää huomiota myös toiminnastaan aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseen. Kuljetuksissa käytetään yrityksiä, jotka panostavat fossiilittomiin polttoaineisiin, hankittu sähkö on uusiutuvaa ja lämmityksessä on siirrytty öljylämmityksestä vähäpäästöiseen kaukolämpöön. Kasvattamalla positiivisia ympäristövaikutuksia ja kutistamalla haittavaikutuksia päästään ympäristötyössä yhä parempiin tuloksiin.
Tiedekeskus Heureka
Heureka on Vantaalla sijaitseva suomalainen tiedekeskus, jossa tutustutaan tieteeseen ja teknologiaan hauskalla tavalla itse tehden ja kokeillen.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat osa tiedekeskuksen elämystarjontaa. Heurekassa on jatkuvasti esillä sisältöjä, jotka lisäävät tietoisuutta vastuullisuudesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja yhteiskuntavastuu ovat mukana näyttelysisällöissä, ohjelmapalveluissa ja tapahtumissa.
Kierrätyskeskus ja Heureka ovat tehneet pitkään yhteistyötä ympäristötietoisuuden kasvattamiseksi. Kierrätyskeskuksen asiantuntijat osallistuivat esimerkiksi Kiertotehdas-näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Kiertotehdas on näyttely kestävän kehityksen ratkaisuista kiertotalouden keinoin ja se avautui loppuvuodesta 2019. Näyttely on toistaiseksi avoinna Heurekassa.
Näyttelyä varten selvitettiin myös Kierrätyskeskuksen kiertotalouslaskennan avulla ympäristösäästöt, joita syntyy, kun tavaroita uudelleenkäytetään sen sijaan, että hankittaisiin uusia. Lisäksi näyttelyn yhteydessä järjestettiin kiertotaloushenkistä ohjelmaa Kierrätyskeskuksen asiantuntijoiden ja uudelleenkäyttöön lahjoitettujen tavaroiden ja materiaalien avulla.
Vuonna 2022 ja 2023 Kierrätyskeskus toteutti Heurekan hiilijalanjälkilaskennan.
Yhteistyö jatkui ympäristötyön tueksi toteutetun työpajojen sarjan avulla. Tarve osallistavaan ympäristötyön kehittämiseen nousi Heurekan aloitettua Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän rakentamisen yhdessä Kierrätyskeskuksen asiantuntijan kanssa.
Työpajoissa käsiteltiin Heurekan toiminnan kehittämistä vastuullisemmaksi tunnistamalla toiminnan olennaisimpia ympäristövaikutuksia sekä etsimällä keinoja pienentää haitallisia tai lisätä positiivisia ympäristövaikutuksia. Konkreettisiin keinoihin ja valintoihin palattiin tuotannon ympäristökoulutuksessa, jossa keskityttiin materiaaleihin, niiden ympäristövaikutuksiin ja kiertotalouteen.
Yhteistyö tiedekeskus Heurekan ja Kierrätyskeskuksen välillä on ollut molemmille osapuolille antoisaa. Heurekan henkilöstö on ollut erittäin motivoitunutta ja osallistunut ympäristötyön kehittämiseen aktiivisesti, jolloin mukaan on saatu monen eri ammatin osaamista. Heurekan ympäristötyö onkin ollut alusta asti hyvin kunnianhimoista, tietoon perustuvaa ja tavoitteellista.
Jos haluat aloittaa suunnitelmallisen ympäristötyön tekemisen, ensimmäinen askel on selvittää yrityksenne lähtötilanne. Tätä varten voit ottaa meihin yhteyttä tai tutustua Hiilijalanjälkilaskennan perusteet -oppaaseemme.
