Miten Kierrätyskeskukseen tulevat tuotteet hinnoitellaan? Merkki, kunto ja näppituntuma ratkaisevat 

Perusvalikoiman tavaroiden, kuten vaatteiden, huonekalujen ja astioiden hinnoittelu kulkee kutakuinkin samaa rataa kategoriasta riippumatta. Hinnoittelutyön tueksi laadittu hinnoitteluohje antaa osviittaa sopivista hinnoista tuotteelle kuin tuotteelle, kertoo lajitelukeskuksen tuotehallinnon päällikkö Miia Podworsky.

Hintakategorioita on kolme, A-, B- tai C. Näistä C on edullisimpien tuotteiden kategoria, kun taas A-kategoriaan päätyy kestävämmiksi ja laadukkaimmiksi arvioituja tuotteita. Myyntiarvo on näissä isompi, koska tuotteet ovat myös kestävämpiä ja näin ollen toivon mukaan pitkäikäisempiä.

Mitä tuotteita päätyy ilmaisosastolle?

Podwordsky muistuttaa, että myyntiin ei oteta rikkinäistä, eli myös laatumerkkien pitää olla myyntikunnossa: Jos kunto on nukkainen tai siinä on virheitä, hinnoitellaan se halvemmaksi. Jos tuotteessa on vaikkapa reikä, se menee merkistään huolimatta ilmaisosastolle. Joissain kategorioissa, esimerkiksi laukuissa ja vöissä, on käytössä myös hinnattomien laatikko, jossa kaikki tuotteet ovat euron.

Myymälöistä löytyy myös ilmaisosasto. Jos myyntiin laitettu tuote ei ole mennyt muutamassa kuukaudessa kaupaksi, päätyy se mahdollisen alekampanjan kautta ilmaisosastolle. Ilmaislaareista voikin tehdä todellisia löytöjä.

Näprässä ja pyöräverstailla lajitellaan, korjataan ja kunnostetaan ennen myyntiä

Kädentaitajille löytyy kädentaitopalvelu Näprän kautta käsityö- ja ompelutuotteita, kankaita ja askartelumateriaaleja. Näprän verstasvastaavan Marja Peltolan mukaan lahjoituksia tulee noin 1500 kiloa viikossa, joista iso osa on käyttämättömiä.

Tuotteista tarkastetaan kunto ja siisteystaso, mutta hinnoitteluun vaikuttaa myös se, kuinka paljon tuotetta pitää esimerkiksi purkaa ja uudelleenpussittaa. Lähes kaikkiin Näprän tuotteisiin on ajan myötä luotu työtä helpottamaan listahinta.

Myös polkupyöriä myydään Kierrätyskeskuksessa paljon. Sähkö- ja polkupyöräverstaiden teknisen asiantuntijan Kimmo Karin mukaan pyöräverstaalle saapuu kaiken kuntoisia polkupyöriä jopa 500 kappaletta viikossa. Täysin korjauskelvottomat pyörät hyödynnetään varaosina niin pitkälle kuin mahdollista, loppujen päätyessä metallinkeräykseen.

Kaikki myyntiin menevät pyörät pestään ja huolletaan ja tarvittaessa myös osia vaihdetaan uusiin. Lopullinen hinta koostuu sekä tarvittavista toimenpiteistä että pyörän merkistä. Pyörillä on aina kuukauden takuu.

Tavaran hinnoittelu ei aina ole helppoa

Tuotekategoriasta riippumatta hinnoittelussa kokemus on valttia. Miia Podworskyn mukaan hintapäätökseen vaikuttaa hinnoittelijan näppituntuma siitä, mikä on vielä myyntikelpoinen tuote ja mikä olisi sille oikea hinta. Myös kysyntä ja tarjonta vaikuttaa: usein tuotteiden hintatasoja tarkastetaan verkosta, esimerkiksi kirjoissa käytetään nettikirjamyymälöiden hintoja arvioinnin apuna. Joskus turvaudutaan Google Lens -työkaluun, kun mietitään sopivaa hintaa tuotteelle.

Aina ei hinnoittelu onnistu täydellisesti. Jos tuote on hankalasti tunnistettava tai sitä ei löydy enää uutena kaupoista, voi hinta mennä pieleen. Myös kiire voi aiheuttaa inhimillisiä virhearviointeja. Hinnoitteluvirheitä tulee joskus myös toiseen suuntaan: joskus esimerkiksi euron laariin saattaa päätyä himoittu merkkituote. Tästä tuskin kukaan asiakas pahastuu.

Joidenkin mielestä Kierrätyskeskuksen hinnat ovat korkeat – ja onpa jossain väitetty Kierrätyskeskuksen ylihinnoittelevan voiton toivossa. Tämä ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä vaatteissa keskihintamme on noin 5 euroa, kengissä noin 6 euroa, kirjoissa noin 2,5 euroa ja kodintekstiileissä noin 4 euroa. Näprän tuotteissa keskihinta on noin 2 euroa.

Tavaran hinnoittelu peilaa myös toiminnan kustannuksia

Kierrätyskeskus on voittoa jakamaton yritys ja kaiken toimintamme tavoitteena on löytää mahdollisimman monelle tavaralle uusi koti.  Ilmaiseksi on kuitenkaan vaikea pyörittää yhtään mitään, sillä vuokra-, henkilöstö-, sähkökulut pitää saada katettua. Lisäksi ilmaisjakeluunkaan kelpaamattoman materiaalin kierrättäminen mahdollisimman ympäristöystävällisesti maksaa. Joskus on siis perusteltua hinnoitella esimerkiksi käytetty Ikean lasi uutta vastaavaksi, koska myyntihintaan sisältyy tuotteen käsittelykustannukset. Ostamalla käytettyä asiakas tekee kuitenkin ympäristöteon.

Toiminnan avulla pystytään myös työllistämään ihmisiä. Esimerkiksi lajittelukeskuksessa työskentelee työkokeilussa tai palkkatuetussa työsuhteessa 90 ihmistä, pyöräverstaalla 15-20 ihmisen porukka ja Näprässäkin parikymmentä ihmistä. Kierrätyskeskuksesta ostettu tuote ostos tekee siis hyvää yhteiskunnalle monella tavalla – siksikin on järkevämpää maksaa mieluummin second handista kuin uudesta.