Mistä yrityksen hiilijalanjälki syntyy ja miten se mitataan – ota haltuun scopet 1, 2 ja 3 

1. Scopet auttavat hahmottamaan erilaisia päästölähteitä 
2. Mistä yrityksen merkittävimmät ilmastopäästöt syntyvät? 
3. Mitä kaikkea scope 3 kätkee sisälleen? 
4. Haluatko tietää vielä lisää hiilijalanjälkilaskennasta?  

Minun päästöni ovat sinun päästöjäsi 

Eri organisaatioiden hiilijalanjäljet ovat päällekkäisiä: esimerkiksi teidän yrityksenne scope 3 -luokkaan kirjaamat kuljetuspalveluiden päästöt muodostuvat kuljetusyrityksen scope 1 ja 2 -päästöistä. Joskus yritykset kokevat erikoiseksi sen, että joutuvat ottamaan kontolleen päästöjä, joihin heillä ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Yritys voi kuitenkin vaikuttaa arvoketjunsa päästöihin huomattavasti tekemällä esimerkiksi hankintapäätöksiä ympäristönäkökulmat huomioiden ja haastamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia kertomaan omista päästöistään. 

Suuret yritykset kiinnittävätkin hankinta- ja yhteistyöpäätöksissään huomiota kumppanin tuottamiin päästöihin, koska se vaikuttaa suoraan heidän yrityksensä scope 3 -päästöihin. Kun yrityksenne pienentää omia scope 1, 2 ja 3 -päästöjä, niin teette itsestänne heti paremman yhteistyökumppanin: teiltä on helpompi ostaa, koska kun pienennätte omaa hiilijalanjälkeänne, pienennätte samalla teiltä ostavan yrityksen hiilijalanjälkeä.

Scope 3 -luokan päästöt ovat niin kutsuttuja arvoketjun päästöjä, jotka on jaettu Greenhouse Gas Protocol -standardissa 15:een eri kategoriaan. Siihen kuuluvat sellaiset päästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät ole suoraan yrityksen omistuksessa tai hallinnassa.  

Seuraavaksi käymme läpi yllä olevaan kuvaan merkittyjä päästökategorioita. Samalla opit, minkä kategorioiden päästöihin useimmissa yrityksissä uppoudutaan sekä saat selville millä tarkkuudella päästöjä huomioidaan.  

Hankinnat ovat haastava ja tärkeä päästölähde  

Kategoria: 

1. Ostetut tuotteet ja palvelut 

2. Investoinnit

Scope 3 -luokan ensimmäinen kategoria ”ostetut tuotteet ja palvelut” on valtavan laaja: sinne kuuluvat periaatteessa kaikki hankinnat toimiston kahvimaidoista ja vessapapereista työterveyshuoltoon ja vakuutuspalveluihin. Hiilijalanjälkilaskennoissa on paljon vaihtelua erityisesti tämän kategorian osalta. Palvelut jätetään joskus kokonaan laskennan ulkopuolelle ja muissa hankinnoissa tehdään erilaisia rajauksia. Onkin hyvä muistaa, että muun muassa tästä syystä eri organisaatioiden hiilijalanjäljet ovat harvoin vertailukelpoisia.  

Seuraava kategoria ”investoinnit” (tai käyttöomaisuus) koskee myös yrityksen tekemiä hankintoja. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi tuotannossa käytettäviä pitkäikäisiä koneita ja laitteita sekä organisaation omistamia kiinteistöjä. Hiilijalanjälkilaskennassa investoinnit merkitään kokonaisuudessaan sille vuodelle, jona ne on tehty. Tämä voi luonnollisesti heilauttaa yrityksen hiilijalanjälkeä suurestikin. Hiilijalanjäljestä viestittäessä voidaan kuitenkin tuoda esiin investointien osuus ja tehdä siten muu päästökehitys näkyväksi. 

Hankintojen päästöjen laskemista lähestytään yleensä tutkimalla yrityksen kirjanpitoa. Tavoitteena on saada riittävällä tarkkuudella selville, mitä kaikkea laskentavuoden aikana on ostettu. Sen jälkeen hankinnoille etsitään mahdollisimman osuvia päästökertoimia. Tuotteiden ja palveluiden päästöjen laskemisessa käytetään usein valtakunnallisilla panos-tuotoskertoimia, jotka perustuvat käytettyihin euroihin. Panos-tuotoskertoimet ovat keskiarvoja eli ne eivät kerro juuri kyseisen tuotteen tai palvelun päästöjä, mutta ne antavat kuitenkin hyvän kuvan päästöjen suuruusluokasta. Niiden käyttäminen laskennassa on hyödyllistä ja perusteltua silloin, kun tarkempia tietoja ei ole saatavilla. Yhä useammin on kuitenkin mahdollista saada myös palveluntarjoajilta tietoja heidän hiilijalanjäljestään, joten päästötietojen perään kannattaa kysellä.    

Yksi tärkeä huomio on, että käytettynä ostetut tuotteet lasketaan nollapäästöisinä hiilijalanjälkeen. Ne kannattaa kuitenkin tuoda mukaan laskentaan, koska on kiinnostavaa nähdä, miten paljon uudelleenkäytön ansiosta on vältetty päästöjä. Tällaisia kestävillä valinnoilla saavutettuja ”vältettyjä päästöjä” voi myös nostaa esille hiilijalanjäljestä viestittäessä. 

Matkustuksesta ja kuljetuksista syntyy usein merkittäviä päästöjä 

Kategoriat: 

4. Saapuvat kuljetukset ja jakelu

6. Liikematkustus

7. Työpaikalle matkustus

9. Lähtevät kuljetukset ja jakelu  

Covid-pandemia aiheutti selvän muutoksen organisaatioiden hiilijalanjälkiin, koska kaikenlainen matkustaminen väheni niin dramaattisesti. Nyt tilanne alkaa vähitellen normalisoitua ja liikematkojen sekä työpaikalle matkustamisen päästöt ovat taas nousussa. Myös ostettujen ja myytyjen tuotteiden kuljetukset sisältyvät organisaation hiilijalanjälkeen.  

Liikematkustuksessa suurimmat päästöt syntyvät lentoliikenteestä sekä hotelliyöpymisistä. Työpaikalle matkustuksessa vaihtelu organisaatioiden keskellä on suurta: toisille työpaikoille päästään joukkoliikenteellä, jalan tai pyöräillen, kun taas toisiin kuljetaan enemmän autoilla.  

Vihreästäkin sähköstä syntyy päästöjä 

Kategoria: 

3. Polttoaineiden tuotanto ja sähkötuotannon epäsuorat päästöt

Kategoriassa 3. käsitellään polttoaineiden tuotannon ja sähkötuotannon epäsuoria päästöjä. Esimerkiksi uusiutuvan sähkön tuotannosta tänne kirjataan välilliset päästöt, jotka syntyvät muun muassa tuotantojärjestelmien rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Nämä päästöt ovat kuitenkin hyvin pieniä verrattuina Scope 2 -luokkaan kirjattaviin fossiilisen energiantuotannon päästölukemiin. 

Jätteiden merkitys ei korostu hiilijalanjäljessä 

Kategoria: 

5. Jätteet

Jätteiden vähentäminen ja lajittelu on tärkeä osa yrityksen ympäristötyötä. Käytännössä jätteiden vähentäminen liittyy tiiviisti siihen, että hankinnat tehdään harkiten – ja se jos mikä on ympäristötyön ydintä.  

Jätteiden osuus hiilijalanjäljessä on kuitenkin yleensä pieni eikä se aina edes palkitse ahkeria lajittelijoita. Kun jätteen hiilijalanjälkeä määritellään, huomioidaan siinä jätteenkäsittelyn ja kuljetusten päästöjä. Päästöt eivät vähene vielä siinä kohtaa, kun jäte on matkalla kierrätykseen. Kierrätyksestä syntyvä päästövähennys huomioidaan vasta siinä vaiheessa, kun hankitaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Se on kuitenkin varmaa, että mitä vähemmän jätteitä syntyy, sitä pienempi on niiden hiilijalanjälki. 

Myytyjen tuotteiden päästöt huomioidaan ”hautaan asti” 

Kategoriat: 

11. Myytyjen tuotteiden käyttö 

12. Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto 

Scope 3 -luokan päästöt jaetaan kahteen osaan: ennen (upstream) ja jälkeen (downstream) hiilijalanjälkeä kartoittavan yrityksen syntyviin päästöihin. Downstream-puolen päästöjä syntyy esimerkiksi yrityksen myymien tuotteiden käytöstä ja käytöstä poistosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa sähkökiukaita myyvän yrityksen hiilijalanjälkeen kuuluu laskentavuonna myytyjen kiukaiden koko eliniän aikaiset käytön päästöt. Kiukaan kohdalla päästöt syntyvät lähinnä kiukaiden käyttämän sähkön päästöistä. Vastaavasti esimerkiksi tekstiilien kohdalla arvioidaan vuoden aikana myytyjen tuotteiden eliniän aikaisten pesukertojen määrä, ja lasketaan nämä päästöt mukaan hiilijalanjälkeen. 

Näiden lukujen laskeminen edellyttää monenlaisia oletuksia ja keskiarvoja, mutta lopputulos antaa hyvän käsityksen päästöjen suuruusluokasta.  

Koska tämä laskentatapa ”rankaisee” epäreilusti pitkäikäisten tuotteiden valmistajia (koska vaikkapa pesukertoja tulee lyhytikäistä tuotetta vähemmän), on mielekästä kertoa kokonaispäästöjen lisäksi käyttöikään suhteutetut päästöt.  

Entäs sitten ne loput kategoriat? 

Yllä esiteltiin ne scope 3 -päästökategoriat, jotka koskettavat useimpia yrityksiä sekä kaksi myytäviin tuotteisiin liittyvää kategoriaa. Jäljelle jää vielä viisi muuta kategoriaa, joiden osuus hiilijalanjäljestä vaihtelee organisaatiosta riippuen nollasta yli 90 prosenttiin. Esittelemme alla lyhyesti nämä kategoriat. 

8. Itselle vuokrattu omaisuus  
Tähän kategoriaan kirjataan organisaation omaan käyttöön vuokratun omaisuuden kuten toimitilojen käytöstä aiheutuvat päästöt, joita ei ole raportoitu muissa luokissa tai kategorioissa. Usein esimerkiksi vuokratun tilan energiankäyttö on jo huomioitu scope 2 -luokassa, jolloin niitä ei tarvitse raportoida tässä. Tänne voidaan myös kirjata esimerkiksi leasing-sopimuksella hankitut tietokoneet. Leasing-autojen suorat päästöt kirjataan scope 1 -luokkaan. 

10. Myytyjen tuotteiden prosessointi 
Tässä kategoriassa raportoidaan myytävien puolivalmisteiden jatkojalostuksessa syntyvät päästöt.  

13. Ulos vuokrattu omaisuus 
Tänne kirjataan ulos vuokratun omaisuuden kuten toimitilojen tai autojen käytöstä aiheutuvat päästöt, jos niitä ei ole raportoitu Scope 1 tai Scope 2 -luokissa.  

14. Franchising 
Franchise-antaja kirjaa tähän kategoriaan franchise-ottajien toiminnasta aiheutuvat scope 1 ja 2 -luokkien päästöt. Myös Franchise-ottajien tulee kirjata tänne oman toimintansa päästöt, jos he eivät ole raportoineet niitä scope 1 ja 2 -luokissa.  

15. Sijoitukset 
Tänne raportoidaan sijoituskohteiden toiminnoista aiheutuvat päästöt, joita ei ole raportoitu Scope 1 tai Scope 2 -luokissa. Sijoituskohteen päästöistä tulee raportoida scope 1 ja 2 päästöt sekä scope 3 päästöt, jos ne ovat merkittäviä. Rahoitusalalla tämä kategoria kattaa keskimäärin jopa yli 99 % kaikista päästöistä.