Luontokato, ilmastonmuutos, vaatteet, tekstiilit, muoti – kuinka mahduttaa nämä kestävästi ja vastuullisesti yhteen lauseeseen?

Tiesitkö, että vaatteisiin liittyvillä valinnoilla meistä jokainen voi vaikuttaa yllättävän paljon sekä ilmastonmuutoksen etenemiseen, että luontokatoon? Käytettävissä olevien erilaisten kiertalousratkaisujen joukossa vaatevalintojen merkitys on suuri: suurempia ovat vain ruokaan ja maanviljelyyn liittyvät asiat (lue lisää täältä). 

Saammeko esitellä – kestävät ja vastuulliset kiertotalousratkaisut juuri sinulle!

Laatutietoiselle: Hanki hyvistä materiaaleista taidolla tehtyjä vaatteita, joiden kanssa viihdyt pitkään. Huolla ja korjaa vaatteistasi. Ympäristölle tärkeintä on, että pidennämme vaatteidemme käyttöikää eli käytämme niitä omasta kaapista löytyviä vaatteita pitkään ja hankimme uusia vain hyvin harkiten. Yksittäisen vaatekappaleen käyttökerroista on ristiriitaisia tutkimustuloksia: järkyttävän vähäisestä seitsemästä tai kymmenestä käyttökerrasta 160 kertaan. Joka tapauksessa käyttökerrat ovat vähentyneet kolmanneksella 2000-luvun aikana (lue lisää täältä).

Vaihtelunhaluiselle: Vuokraa tai lainaa vaatteita, ja hanki omaksi pääasiassa käytettyjä. Nämäkin tavat pidentävät vaatteiden käyttöikää, ja vähentävät tarvetta tuottaa uusia vaatteita.

Nostalgikolle: Säilö vain kaikkein rakkaimmat vaatteesi ja laita muut kiertoon lahjoittamalla tai myymällä ne eteenpäin. Kaapissa nukkuva vintageaarre ei ilahduta sinua, mutta voi tehdä jonkun toisen hyvin iloiseksi!

Sinun oma ratkaisusi?

Ei kai vaatteiden shoppailu oikeasti aiheuta luontokatoa ja ilmastonmuutosta?

Luontokadon ja ilmastonmuutoksen suurimpia tekijöitä ovat fossiilisten polttoaineiden käyttö ja maankäytön muutokset. Kaikkien tarvitsemiemme tuotteiden ja tarvikkeiden tuotantoon on kulutettu energiaa ja käytetty luonnonvaroja: esimerkiksi vaatteiden valmistukseen käytetään öljyä, puuvillaa, monenlaisia kemikaaleja ja vettä. Jos tuijotetaan vain näitä asiasanoja, näkemättä jää, mitä jokaisen arkiseen elämään liittyviä valintoja ja kulutustottumuksia niiden alle piiloutuu.

Mitä näiden luonnonvarojen otto tarkoittaa käytännössä?

Puuvillan kasvatukseen raivataan valtavat alueet metsää ja muuta luonnontilaista maata, sekä valjastetaan ruuantuotantoon sopivaa peltoa. Metalleja ja muita mineraaliraaka-aineita, joista tekstiili- ja muu teollisuus ovat riippuvaisia, louhitaan maankamarasta kaivoksissa. Väriaineet, valmistuksessa tarvittavat monet kemikaalit ja puuvillapeltojen kemialliset lannoitteet ovat esimerkkejä mineraalitarpeista. Juomavettä käytetään puuvillapeltojen kasteluun ja tekstiilien jalostamiseen valtavat määrät. Käsittelemättömät jätevedet saastuttavat, ja pelloilta valuvat ravinteet rehevöittävät vedet. Polyesterin ja muiden tekokuitujen valmistaminen öljystä kuluttaa paljon energiaa, joka sekin on usein öljystä tai muusta fossiilisesta polttoaineesta peräisin. Kaikista kuiduista, mutta erityisesti tekokuiduista, irtoaa myös mikromuovia.

Luonnonvarojen otto ja jalostaminen aiheuttavat leijonanosan ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonepäästöistä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Lyhyesti sanottuna: ylikulutus aiheuttaa luontokatoa ja ilmastonmuutosta. Vaatteiden ja tekstiilien valmistus aiheuttaa noin kymmenesosan maailman kasvihuonepäästöistä (lue lisää täältä), mutta kiertotalousratkaisuin me pystymme hillitsemään sekä ilmastonmuutosta, että luontokatoa!

Harkitumpaa shoppailua vai teollisuuteen nojaamista?

Poistotekstiilin materiaalikierrätys uusien tuotteiden raaka-aineeksi on hyvä kiertotalousratkaisu, parempi kuin tekstiilien poltto jätelaitoksissa. Materiaalikierrätys on kuitenkin aina teollista toimintaa, joka vaatii luonnonvaroja ja energiaa, ja aiheuttaa päästöjä ja jätettä. Materiaalikierrätys ei siis ole ainoa eikä ensisijainen ratkaisu. Meistä jokainen voi arjessaan pyrkiä minimoimaan poistotekstiilin määrän hankkimalla harkiten, hoitamalla hankkimaansa, ja antamalla itselleen tarpeettoman kiertoon.

Muutos on välttämätön. Olethan osa sitä!