Viisi myyttiä secondhand-kaupasta – mikä on totta ja mikä tarua?

Myytti 1: Secondhand-kauppa vauhdittaa kuluttamista  

Tarua – ja totta.  

Luonnonvarojen kokonaiskulutus saadaan laskemaan niin, että käytetyt tuotteet korvaavat uusien tuotteiden ostamisen ja tuottamisen. Ensiarvoisen tärkeää on siis, että rakennamme kestäviä liiketoimintamalleja, jotka perustuvat tuotteiden elinkaaren pidentämiseen; uudelleenkäyttöön, korjaamiseen, kunnostamiseen ja lainaamiseen.  Tavoite on, että luovumme ultrapikamuodista ja kertakäyttökuluttamisesta ja uusia tavaroita valmistetaan vähemmän ja laadukkaammin. 

Kierrätyskeskuksen tekemän asiakastutkimuksen mukaan Kierrätyskeskuksesta tehtyjen ostosten korvaavuusaste on keskimäärin 86 prosenttia eli valtaosa ostaa käytetyn tuotteen koettuun tarpeeseen.  Tämä vähentää uusien tuotteiden hankkimista.  Tämä on hyvä uutinen.  Toisaalta muissa tutkimuksissa selviää, että kuluttaminen on joillekin ihmisille hetken huumaa ja tapa viettää aikaa. Esimerkiksi Kaupan liiton mukaan viidesosa suomalaisista secondhand -vaatteiden ostajista tekee myös muita useammin vaateostoksia, joita ei koskaan edes käytä.  Tämä viidesosa ei saisi kasvaa.  

Myytti 2: Secondhand-kauppa on jo valtavirtaa    

Tarua vielä, muttei todennäköisesti enää kauaa.  

Tällä hetkellä secondhand-kauppa on monissa tuoteryhmissä pienehkö siivu verrattuna uusien tuotteiden myyntiin. Ilmiönä  secondhand-kauppa ei kuitenkaan ole enää marginaalia vaan yhä keskeisempi tapa kuluttaa. Se on jo mainstreamia.

Käytettyjen tuotteiden kysyntä on kasvanut ennätysmäisesti ja sen piiriin tulee jatkuvasti uusia kuluttajia, jotka eivät ole aiemmin ostaneet käytettyä. Esimerkiksi alle 35-vuotiaista eurooppalaisista jopa 75–80 prosenttia on ostanut käytettyjä vaatteita vähintään kerran viimeisen 12 kuukauden aikana.

Suomessa kiertokaupan kuluttajamarkkina on kasvanut Kaupan liiton mukaan kahdessa vuodessa 56 prosenttia ja on tällä hetkellä jo noin 1,4 miljardia euroa. Kaupan yritysten ja kuluttajien välinen secondhand -kauppa on yli tuplaantunut ja muodostaa jo neljäsosan kiertokaupan kokonaisuudesta. Ylivoimaisesti suurin osa markkinoista, noin 62 prosenttia, on kuitenkin yhä kuluttajien keskinäistä vertaisverkkokauppaa.   

Ajureita secondhandin nousuun löytyy kuluttajakysynnän lisäksi lainsäädännöstä ja kiertotalouden luomista liiketoimintamahdollisuuksista. EU asettaa vaatimuksia tuotteiden kestävyydelle, uudelleenkäytettävyydelle, korjattavuudelle ja jätteille.  Säätely vauhdittaa vihreää siirtymää kiertokaupan suuntaan. Potentiaali ei kuitenkaan ole lähelläkään kattoa, sillä secondhand-markkinassa on edelleen otettavaa. Kaupan liiton mukaan uudelleenmyynnin, vuokrauksen, korjauksen ja uudelleenvalmistamisen osuuden globaalista muotimarkkinasta on arvioitu kasvavan nykyisestä 3,5 prosentista 23 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Myytti 3: Secondhand-kauppa ei ratkaise ympäristöongelmia 

Totta ja tarua.  

Se ei yksin ratkaise, mutta on merkittävä osa ratkaisua ja askel oikeaan suuntaan.  Luonnonvarojen ylikulutus on aikamme suurimpia haasteita. Tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja käytettyjen tuotteiden kauppa on vaikuttava tapa vähentää luonnonvarojen käyttöä. Jos esimerkiksi vaatteiden käyttökerrat tuplattaisiin nykyisestä arvioidusta 7-10 käyttökerrasta 14-20 kertaan, vähentyisi vaatteiden valmistuksen luonnonvarojen kulutus lähes puolella. Esimerkiksi jos kaikki suomalaiset tuplaisivat vaatteiden käyttökerrat, säästyisi karkeasti arvioiden puoli miljardia kiloa kiinteitä luonnonvaroja vuosittain. Säästö on laskettu Kierrätyskeskuksen Kiertotalouslaskentaa hyödyntäen.  

Suomalaisten luontojälki laskettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2025. Luontojalanjälki kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle. Suomalaisten luontojalanjäljen pienentämisessä tutkijat ovat määritelleet tuotteiden hankkimisen käytettynä yhdeksi merkittäväksi teoksi (top 10:ssa mukana). Myös Sitran 100 fiksua arjen tekoa -listalla käytetyn ostaminen on rankattu vaikutukseltaan suureksi teoksi.  

Myytti 4: Vaihtelua ei kannata hakea käytetyllä  

Tarua.  

Secondhandina ostaminen on lähes aina kestävämpi tapa kuluttaa kuin tuotteiden hankkiminen uutena. Toistaiseksi käyttökelpoisia tuotteita seisoo kaapeissa tai joutuu jätteeksi niin valtavia määriä, että kasvavalla käytettyjen tuotteiden kaupalla on ehdottomasti enemmän hyötyjä kuin haittoja. Tavara on ikäänkuin virtaava resurssi, jonka päätepiste ei suinkaan ole siinä, kun se on kerran myyty. Kun huolto, korjaus, uudelleenvalmistus ja myynti secondhand -kauppana kasvaa ja uusien tuotteiden valmistaminen ja myynti keskittyy laadukkaampiin, huollettaviin, korjattaviin ja uudellenkäyttöönvalmisteltaviin tuotteisiin, olemme kestävämmällä polulla. 

Lähden itse siitä, että hyvään elämään kuuluu tietty määrä vaihtelua, ja secondhand tuo mahdollisuuden kestävällä tavalla tuottaa vaihtelua arkeen. Jatkamalla tuotteiden matkaa jälleenmyymällä ne omistajalta toiselle, voimme säästää merkittävästi luonnonvaroja ja vähentää ilmastopäästöjä.   

Myytti 5: Jos tavaralla ei ole jälleenmyyntiarvoa, se kannattaa heittää roskiin 

Tarua.  
 
Tavaralla voi olla käyttöarvo, vaikka sillä ei olisikaan kaupallista arvoa. Me kaikki olemme lahjoittaneet itselle tarpeetonta naapurille, kaverille tai somen vaihtolavoilla. Osalla näistä tavaroista on ollut niin matala hinta, ettei sen takia edes kannata lähteä myymään.  

Kierrätyskeskuksessa tunnistamme hyvin tämän ilmiön. Kauttamme kiertää joka vuosi noin 3,5 miljoonaa tuotetta uusiin koteihin maksutta. Näiden tuotteiden vuosittainen luonnonvarasäästö on 17,7 miljoonaa kiloa ja niiden uudelleenkäyttö vähentää CO2-päästöjä 10,3 miljoonaa kiloa. Matalan arvon tuotteiden elinkaaren jatkamisen ympäristövaikutusta ei kannata siis väheksyä, vaikkei siitä bisnestä synnykään. Tosiasiassa monissa tuoteryhmissä toistaiseksi vain noin 20 prosentilla tuotteista on bisnesmielessä riittävästi jälleenmyyntiarvoa, ja silti usein yli 50 prosenttia tuotteista on uudelleenkäyttökelpoista. Kiertotalouden edelläkävijäyrityksellä myös tuotevirran matalamman arvoisten tuotteiden uudelleenkäyttö on osa liiketoimintaratkaisuja ja vastuullisuutta.  

Silti, vain aktiivisessa käytössä oleva tuote on aito kiertotaloustuote. Kasvavaa kiertotalouden liiketoimintaa tarvitaan pitämään tuotteet aktiivisessa käytössä ja kierrossa tuotteen optimaalisen käyttöiän ajan.  Tästä hyötyvät niin kuluttajat kuin ympäristö.