Tee helppo ja merkityksellinen ympäristöteko – lahjoita ja kierrätä SER

Mitä merkitystä ympäristölle on sillä, että moni kerää ja museoi kännykkähistoriansa laitekokoelmana ja säilyttää vanhat läppärinsä varmuuden varalle, sitä kuuluisaa ”myöhempää käyttöä” varten? Tai sillä, että monen kellarikomerossa, varastossa, vintillä, autotallissa tai kaapissa pölyttyy lukemattomia rikkinäisiä tai käyttöä vailla olevia sähkölaitteita? 

Kysymyksiä pitää lähestyä ottamalla ensin selvää, mistä raaka-aineista nämä laitteet on tehty, mistä ja miten raaka-aineita teollisuuteen saadaan ja millainen on raaka-aineiden kysyntä ja tarjonta.

Arvometallit työpöytäsi laatikossa ja komeron perällä

Kännykät, tietokoneet ja muut älylaitteet ja niiden akut on tehty suurelta osin erilaisista metalleista, kuten kullasta, hopeasta, kuparista, nikkelistä, koboltista, litiumista, platinasta, lyijystä, alumiinista ja harvinaisista maametalleista. Lisäksi kuoret koostuvat useimmiten muovista ja lasista. Esimerkiksi kännykän koostumus on keskimäärin seuraava: n. 45 % metalleja, 32 % muovia, 17 % lasia ja 6 % muita materiaaleja. Todelliset arvometallit eivät välttämättä löydy siis korurasiastasi vaan taskustasi, työpöydältäsi ja sieltä täältä kodistasi. Monet suuret kodinkoneet, kuten kylmälaitteet, sisältävät suuria määriä tavanomaisempia metalleja esimerkiksi teräksen muodossa. 

Nämä kännykkäsi ja muiden laitteidesi metallit ja mineraaliset raaka-aineet saadaan kivikuorisesta maapallostamme louhimalla. Planeettamme kivikehän ikä on satoja miljoonia, jopa miljardeja vuosia: talletukset kiveen on tehty ammoisina aikoina ja vain otot-sarakkeessa on kiihtyviä merkintöjä. Tili hupenee.

Länsimainen elämäntapa vaatii lisää ja nopeammin

Kaivosteollisuuteen liittyy ympäristöongelmia ja sosiaalisia epäkohtia sitä enemmän, mitä vähemmän kehittyneessä yhteiskunnassa toiminta tapahtuu. Kaikkialla kaivosteollisuus kuitenkin tarkoittaa laajojen alueiden luonnonarvojen ja elinympäristöjen heikkenemistä ja riskejä esimerkiksi monimuotoisuudelle ja vesien pilaantumiselle. Ilman metalleja ja mineraaleja ei yhteiskuntamme kuitenkaan toimi. 

Arvometallit ja -mineraalit eivät ole jakaantuneet tasaisesti ympäri maapalloa, vaan yhtäällä alueen maankamara on rikas ja toisaalla köyhä. Älylaitteisiin tarvittavien mineraalien osalta rikkaita alueita löytyy esim. Kiinasta ja Afrikasta. Digitalisoitunut yhteiskuntamme on riippuvainen näistä raaka-aineista, siksi niitä löytyy ns. kriittisten raaka-aineiden listalta. Raaka-aine luokitellaan EU:ssa kriittiseksi, kun se on merkittävä taloudellisesti ja esim. vihreän siirtymän näkökulmasta ratkaiseva, ja kun sitä ei luotettavasti saada EU:n alueelta vaan se on tuotava muualta.  

Monimutkaisiin arvo- ja tuotantoketjuihin tuovat lisää epävarmuutta poliittiset muutokset, konfliktit, pandemiat ja esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuvat mullistukset ja kriisit. Tämä on helppo huomata arjen pienissä asioissa – moni on odotellut pitkään esimerkiksi uutta pelikonsolia tai näytönohjainta, koska globaalin komponenttipulan vuoksi laitteiden tuotanto on hidastunut. Elämäntapamme on paljolti riippuvaista rajallisesta määrästä uusiutumattomia raaka-aineita, kysynnän samaan aikaan kasvaessa keskiluokkaistuvan ja kasvavan väestön myötä. 

Uudelleenkäyttö vähentää kaivostoiminnan tarvetta

Kaikki nämä tosiasiat voivat tuntua raskailta, mutta onneksi jokaisella meistä on mahdollisuus toimia omalta osaltaan osana ratkaisuja. Vaikka kierrätysmetallit eivät yksinään riitä kasvavaan tarpeeseen, vähentävät ne kuitenkin louhinnan tarvetta. Ilouutinen on myös se, että metalleja voi kierrättää uusien tuotteiden raaka-aineiksi lähes ikuisesti. Kierrätys vaatii kuitenkin meiltä jokaiselta sen, että lajittelemme sähkö- ja elektroniikkalaitteet erikseen ja toimitamme ne asianmukaisiin keräyspisteisiin.

Kierrätyskeskukseen lahjoitetut laitteet tarkastetaan, huolletaan ja korjataan uudelleenkäyttöön Kierrätyskeskuksen omalla sähkö- ja elektroniikkaverstaalla. Tietokoneiden tietoturvasta huolehditaan ylikirjoittamalla niiden kovalevyt dban-ohjelmalla, jonka jälkeen tietoja ei voi saada takaisin. Kännykät puolestaan rikotaan vasaralla ennen SER-konttiin siirtoa. Kauttamme uudelleenkäyttöön päätyy vuosittain noin 65 000 sähkö- ja elektroniikkalaitetta.

Ympäristövastuullisen sähkö- ja elektroniikkakuluttajan muistilista:

• Hanki vain tarpeeseen; mitä todennäköisimmin pärjäät ilman munankeitintä tai hattarakonetta 
• Hanki laadukkaita tuotteita vastuullisilta valmistajilta; laatu kestää pitkään käyttöä, on korjattavissa ja valmistaja varmistaa varaosien saatavuuden  
• Hanki käytettyä uuden sijaan, lainaa harvoin tarvittavat laitteet tai käytä niitä yhdessä naapurien tai ystävien kanssa; metallien kierrätystä fiksumpaa on tehostaa olemassa olevien laitteiden käyttöä 
• Pidennä laitteidesi käyttöikää; venytä kännykän vaihtoväliä vaikkapa vuodella 
• Lahjoita ja kierrätä itsellesi turha tai rikkoutunut laite

Kaipaatko lisälukemista? Tsekkaa Digitalisaatio ja luonnonvarat (GTK:n tutkimustyöraportti)