Kumpi voittaa, sähkölaitteiden uudelleenkäyttö vai SE-materiaalikierrätys?

Kumpi onkaan parempi vaihtoehto – sähkölaitteiden uudelleenkäyttö vai laitteen materiaalien kierrättäminen uusien laitteiden raaka-aineiksi? Ehdottomasti ensimmäinen vaihtoehto. Laitteet kannattaa aina pitää mahdollisimman pitkään hyötykäytössä ja alkuperäisessä pestissään: läppäri läppärinä ja valaisin valaisimena. Materiaalikiertoon käy näiden tie vasta kun mitään ei ole enää tehtävissä.

SER- eli sähkö- ja elektroniikkaromukeräyksistä laitteesi menevät murskattaviksi ja sitä kautta materiaalikiertoon. Sähkö- ja elektroniikkaromua syntyy Suomessa vuosittain aina vain enemmän, Tilastokeskuksen mukaan romun määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa jopa 20 000 tonnilla. Vuonna 2021 SE-romua erilliskerättiin yli 77 000 tonnia. 

Kierrätyskeskuksessa uudelleenkäyttö on aina ensisijainen vaihtoehto, ja vastaanotamme kaikissa myymälöissämme kaikenkuntoisia sähkölaitteita. Tarkistamme jokaisen meille tulevan laitteen ja korjaamme kaikki mitä voimme, mutta täysin toivottomat tapaukset joudumme lopulta toimittamaan SER-kierrätykseen. Lahjoittamalla meille annat laitteellesi kuitenkin mahdollisuuden uudelleenkäyttöön. Kun uudelleenkäyttö toteutuu, olet juuri auttanut säästämään huikeasti luonnonvaroja: läppärin avulla luonnonvaroja säästyy noin 1400 kiloa, ja lattiavalaisimen avulla noin 280 kiloa.

Sähkölaitteita lahjoittamalla mahdollistat 40 sähköalan ammattilaisen työllistymisen joka vuosi 

Sähkölaitteiden uudelleenkäyttö vaatii laitteiden tarkastuksen turvallisen käytön turvaamiseksi. Laitteiden korjaaminen ja tarkastaminen taas vaatii ammattitaitoa ja alan pätevyyden. Jokainen Kierrätyskeskuksessa uudelleenkäyttöön ohjattu sähkölaite on ammattilaisen tarkastama: laitteesta löytyvä vihreä tarkastettu-tarra kertoo tämän.

Kierrätyskeskuksen sähkö- ja elektroniikkaverstaalla työskentelee vuosittain nelisenkymmentä sähköalan ammattilaista. Pelkkä SER-kierrätys ei heitä työllistäisi. Tulevaisuudessa ammattitaitoisille korjaajille on toivottavasti entistä enemmän kysyntää, kun EU:n lainsäädännön myötä korjaaminen helpottuu. 

Vielä tällä hetkellä moni kodinkone hajoaa muutamassa vuodessa, eikä niitä korjata hinnan vuoksi tai niihin ei edes löydy varaosia. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että edullisesti markkinoille tehtyjä laitteita ei ole lähtökohtaisestikaan tehty kestämään, saati korjattavaksi. Nämä laitteet on tehty halvalla. Niitä valmistetaan paljon, ja särkymisen tapahtuessa uusi laite otetaan tilalle. Heikkolaatuiset materiaalit ja ratkaisut eivät kestä, ja korjauksen kustannus suhteessa uuden laitteen hankintahintaan on kannattamaton. Lopputuloksena meillä on jäätävä määrä sähkö- ja elektroniikkaromua – vuonna 2021 noin 14 kg jokaista suomalaista kohden.

Ekosuunnitteludirektiivi ajaa ympäristöystävällisempää elektroniikkakulutusta

EU:n ekosuunnitteludirektiivin ja -asetusten myötä monien sähkölaitteiden tulee olla huollettavissa ja korjattavissa. Käytännössä lainsäädäntö edellyttää, että laitteille on tarjolla varaosia tai ohjelmistopäivityksiä, ja osien vaihto onnistuu hajottamatta laitetta. Nimensä mukaisesti laki ohjaa tuottajia suunnittelemaan laitteensa pitkäikäisiksi ja huollettaviksi. Ja vaikka osa korjauksista pitää jättää yhä ammattilaisten tehtäväksi, ovat tietyt varaosien vaihdot helppoja ja turvallisia jokaisen tehdä itse.

Toistaiseksi ekosuunnitteluasetus koskee suuria kodinkoneita kuten kylmäkalusteita, pesukoneita ja televisioita. Esimerkiksi jääkaapin rikkinäisen kahvan voi vaihtaa itse. Varaosan lisäsi valmistajan pitää tarjota myös ohjeet osan vaihtoon. Tulevaisuudessa myös älypuhelimet ja tietokoneet tulevat tämän asetuksen piiriin.  

Ympäristöhyödyn lisäksi ekosuunnittelulaki tuottaa kuluttajille selkeitä taloudellisia säästöjä. 

Lue aiheesta lisää vaikkapa Ekosuunnittelu.infosta.
 

Läppäri reilulla satasella ja valaisin runsaalla parilla kympillä

Kierrätyskeskuksessa myytävät – meille lahjoitetut, meillä tarkastetut ja korjatut – sähkölaitteet ovat hinnoiltaan hyvin kohtuuhintaisia hankintoja. Hinnoissa on tietysti tuotekohtaista vaihtelua, mutta keskimäärin televisiot maksavat alle 130 euroa, valaisimet hieman yli 20 euroa, kannettavat tietokoneet hieman yli 130 euroa ja kaiuttimet alle 40 euroa. 

Hinnat ovat hyvin kilpailukykyisiä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden secondhand-markkinoilla. Lisäksi Kierrätyskeskuksen myymät laitteet erottuvat käytettyjen tuotteiden markkinoilla edukseen testatun toiminnan ja sähköturvallisuuden vuoksi. Eikä tässä vielä kaikki! Huoltolomakkeella varustetuilla sähkölaitteilla on kuukauden takuu ja muillakin viikko kuittia vastaan. 

Yksilön taloudellisesta tilanteesta riippumatta käytettyjen ja tarkastettujen laitteiden hankinta uusien sijaan on aina järkevää kuluttamista. Lahjoittamalla itsellesi tarpeettomat sähkölaitteet meille mahdollistat turvalliset ja edulliset laitteet kaikille. 

Ehkä ensi kerralla sähkölaitetta hankkiessasi harkitset tarkastettua ja edullista laitetta Kierrätyskeskuksesta? Samalla reissulla lahjoitat kätevästi itsellesi turhaksi jääneet laitteet! Sinunkin laatikossasi lepää varmasti ympäristöhyvis!

Ympäristövastuullisen sähkö- ja elektroniikkakuluttajan muistilista: 

•  hanki vain tarpeeseen; mitä todennäköisimmin pärjäät ilman munankeitintä tai hattarakonetta 
• hanki laadukkaita tuotteita vastuullisilta valmistajilta; laatu kestää pitkää käyttöä, on korjattavissa ja valmistaja varmistaa varaosien saatavuuden  
• hanki käytettyä uuden sijaan, lainaa harvoin tarvittavat laitteet tai käytä niitä yhdessä naapurien tai ystävien kanssa; materiaalien kierrätystä fiksumpaa on tehostaa olemassa olevien laitteiden käyttöä 
• pidennä laitteidesi käyttöikää; venytä kännykän vaihtoväliä vaikkapa vuodella 
• lahjoita kiertoon itsellesi turha tai rikkoutunut laite