Blogi Hanki harkiten, satsaa laatuun, uudelleenkäytä usein Hanki harkiten, satsaa laatuun ja uudelleenkäytä usein. Miksi tämä kolmikko on niin ylivoimaisen tärkeä, ja miksi kierrätys ei mahdu samaan joukkoon? Poistotekstiilin erilliskeräys laajentui koko maahan ja EU:sta odotetaan ehdotuksia tekstiilistrategiaan – vastuulliset ja ympäristötietoiset pukeutumisvalinnat pääperiaatteineen ovat kuitenkin yhä samat. Paperilla ”kestävä käyttö” on simppeliä: luovu vaatteiden hamstraamista sekä omistamisen illuusiosta. Pukeudu yhä mukavasti, tarkoituksenmukaisesti ja siististi, mutta lisää vaatteiden käyttökertoja. Mutta miten tämä tehdään käytännössä? Ota loparit vaatevarastonhuoltajan pestistä Kuluttaminen ei ole elämän tarkoitus, vaikka näin joskus kuulee sanottavankin, ja monen pursuavan vaatekaapin äärellä siltä myös näyttää. Ylenpalttisen runsas vaatevarasto pistää miettimään, mihin tarpeeseen se vastaa. Ei kai omistaminen ja varastonhuoltajan pesti ole pukeutumisessa se tärkein juttu? Kohtaa nykyinen vaatevarastosi ja tee näin: Karsi joukosta kaikki vähällä käytöllä olevat vaatteet. Vanha totuus kuuluu, että jos et ole vaatetta käyttänyt vuoteen, tuskin tulet sitä koskaan käyttämään. Lajittele karsitut vaatteet. Käyttökelpoisille vaatteille annetaan mahdollisuus uuteen kierrokseen lahjoittamalla tai myymällä ne uudelleenkäyttöön. Käyttökelvottomat viedään poistotekstiilinkeräykseen. Kierrätyskeskukseen voit lahjoittaa ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia vaatteita ja asusteita. Vintagen kohdalla pienet viat annetaan anteeksi! Katso tarkemmat ohjeet täältä. Me lupaamme löytää lahjoituksellesi ympäristön kannalta aina parhaan ratkaisun. Lahjoituksesi saa aikaan paikallista ympäristöhyvää, ja auttaa meitä työllistämään. Tarkista, huolla, korjaa tai korjauta kaikki jäljelle jääneet luottovaatteesi: näitä tulet käyttämään vielä useita vuosia! Vaatteiden ja kenkien huolto- ja korjauspalveluja löydät pääkaupunkiseudun palvelukartalta. Nyt urakka on ohi ja arvaa mitä – inventaarion johdosta sana ”varasto” ei enää kuvaa vaatekaappiasi. Päästä ansaittu helpotuksen huokaus, mutta pidä kuitenkin pääsi kylmänä. Ethän halua valua takaisin varastonhoitajaksi? Mitäs jos nykyinen vaatekaappisi ei kuitenkaan vastaa kaikkiin pukeutumistarpeisiisi? Alta löydät vinkkejä pukeutumistarpeittesi uusiin ratkaisuihin. Hanki harkiten Ilkeä totuus on, että pukeutumiseen liittyvä suurin ongelma on valtava ja kiihtyvä pikamuodin massatuotanto, joka kaluaa luonnonvaroja, aiheuttaa valtavia ympäristöongelmia ja jättää jälkeensä jättimäisiä jätevuoria. Sosiaalisista ongelmista ja työturvallisuusriskeistä puhumattakaan – nämä kurjistavat ihmisten elämiä läpi tuotantoketjujen. Hanki siis harkiten, vain ja ainoastaan tarpeeseen. Vähemmän on todellakin enemmän, ja laatu on ehdottomasti määrää arvokkaampi. Keskivertosuomalainen hävittää vuosittain vaatehuoneestaan reilut 11 kg erilaista tekstiiliä. Katsotaanpa tarkemmin mitä tämä määrä voisi sisältää: kymmeniä alusvaatteita (oletetaan painoksi 50 g / sukat, alushousut, rintaliivit), yhteensä 1,5 kg 10 T-paitaa 5 kauluspaitaa 4 farkut 4 neuletta 2 mekkoa 1 keväinen takki 1 tyyny tai peitto 2 lakanat 2 pyyhettä Kaikki tämä painaa yhteensä reilut 11 kg. Tämän esimerkin mukaisen kokoelman raaka-aineiden tuottamiseen on kulunut n. 250 kg kiinteitä luonnonvaroja ja niiden tuottaminen on aiheuttanut yli 50 kilon hiilidioksidipäästöt. Meitä on Suomessa noin 5,5 miljoonaa. “Do the math”, laske siitä. Satsaa laatuun Kelvottomat, huonolaatuiset vaatteet eivät yksinkertaisesti kestä käytössä pitkään. Niitä ei oikeasti ole edes valmistettu pitkäaikaista käyttöä ajatellen. Pikamuoti elää nopean kierron ajatuksesta: tarkoitus on pitää viittä vaille kertakäyttöisten tuotteiden kuluttaja pikamuotiputiikin pyöröoven loputtomassa loopissa. Huonolaatuiset vaatteet joutavat nopeassa tahdissa jätteeksi, ja näin kulutusrumba jatkuu. Laatuvaatteeseen satsaaminen on taas kuin ystävyyssuhteeseen panostamista. Laadukas luottovaate pukee kantajaansa kauniina pitkään, sitä huolletaan ja korjataan, sekä hemmotellaan huoltopalveluilla. Yksi hyvä, luotettava laatuvaate voittaa kymmenet kelvottomat rievut ja lumput mennen tullen. Tiivistetysti sanottuna, laatuvaate on tehty ammattitaidolla ja huolella hyvistä materiaaleista. Vaatteen käyttötarkoitus sanelee myös paljon; ulkoiluun tarkoitettuun kuorivaatteeseen kohdistuu kovin erilaiset vaatimukset kuin t-paitaan. Tämän vuoksi esimerkiksi kuituja on melko turha laittaa paremmuusjärjestyksen ilman kontekstia. Uudelleenkäytä usein Jokainen tähän maailmaan valmistettu vaate ansaitsee tulla päällepuetuksi. Jokaista niistä pitää käyttää ahkerasti ja pitkään, jotta vaatteeseen satsattu luonnonvara- ja työpanos kannattaa. Rakasta ja käytä vaatteitasi yhä aina vaan uudelleen! Korjaa ja huolla niitä, näin venytät vaatteiden elinkaarta. Käytä ja kuluta kaikki vaatteesi loppuun. Kun tarvitset päällesi uutta pukinetta, hanki mahdollisuuksien mukaan second handia tai liity vaatelainaamon jäseneksi. Käy kaverisi kaapilla (luvan kanssa!) tai vuokraa. Keksi oma kestävä tapasi! Poistotekstiilin erilliskeräys ja kuitukierrätys eivät ole paras lääke Suurin syy ympäristökriiseihimme on ylikulutus, me siis kulutamme luonnonvaroja liikaa. Tästä johtuvat niin ilmastonmuutos, luontokato kuin ympäristön pilaantuminenkin. Materiaalien kierrättäminen uusien tuotteiden raaka-aineeksi tietysti vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja on siten tärkeä osa kiertotaloutta. Kierrätystä tehokkaampia keinoja ovat kuitenkin vähentäminen ja uudelleenkäyttö. Tehokkuuden lisäksi uudelleenkäyttö ja siihen liittyvät liiketoimintamallit, kuten second hand -kauppa, korjaus- sekä huolto- ja vuokrauspalvelut ovat kiertotaloutta, joka tulee taloutta ja työllisyyttä. Kierrätyksessä tärkeää on niin sanottu suljettu kierto: raaka-aine kulkee kierrossa tuotteeksi, uudelleen raaka-aineeksi ja jälleen uudeksi, alkuperäistä vastaavaksi tuotteeksi. Hyvä esimerkki tästä on PET-juomapullojen kierrätys uusiksi pulloiksi. Huono esimerkki on taas näiden pullojen kierrättäminen tekokuituvaatteiden raaka-aineeksi. Usein tällaisissa vaatteissa roikkuu lappu “tehty kierrätysmateriaalista”, mikä antaa virheellisesti ymmärtää, että vaate olisi tehty kierrätetyistä vaatteista. Maailmanlaajuisesti on kuitenkin arvoitu, että vain noin yksi prosentti vaatteista kiertää takaisin vaatteiden ja tekstiilien raaka-aineeksi. Mitä niille poistotekstiililaatikkoon kerätyille vaatteille sitten oikeasti tapahtuu? Kerätyt poistotekstiilit kuljetaan aluksi lajitteluun. Lajittelussa poistetaan poistotekstiilikeräykseen kuulumattomat tuotteet kuten, toppatakit, sadetakit, peitot ja matot, sekä märät tai muutoin pilaantuneet tuotteet. Nämä kuljetaan energiahyödynnettäväksi. Loput tekstiileistä kuljetetaan kierrätettäväksi mekaanisesti. Mekaanisella kierrätyksellä tarkoitetaan tekstiilien koneellisesti tapahtuvaa purkamista kuiduiksi. Kuiduista voidaan valmistaa lankaa tai suoraan kuitutekstiilejä tai käyttää massana muihin tuotteisiin. Tekstiilit lajitellaan kierrätystä varten materiaalinsa mukaan neljään eri jakeeseen päämateriaalin mukaan: selluloosakuidut (puuvilla, pellava, viskoosi), villakuidut, tekokuidut (öljypohjaisia muovikuituja kuten polyesteri ja elastaani) ja sekakuidut (sekoitus edellisiä kuituja). Prosessoiduille luonnonkuidulle löytyy jo jonkin verran jatkojalostuskäyttöä. Tämä ei tarkoita sitä, että niistä valmistettaisiin välttämättä alkuperäisen kaltaisia, samanarvoisia tekstiilejä tai vaatteita, vaan ne saattavat päätyä vähempiarvoiseen teollisuuskäyttöön. Teko- ja sekoitekuiduille sen sijaan ei löydy markkinaa ja käyttöä, joten ne päätyvät energiahyödynnykseen. Kierrätysprosessi on teollista toimintaa, joka kuluttaa niin energiaa kuin raaka-aineitakin, ja aiheuttaa ilmastopäästöjä. Lopputuotos päätyy suurella todennäköisyydellä teollisuuden raaka-aineeksi tai jätevoimalaan poltettavaksi, ei uuden vaatteen raaka-aineeksi. Tämän vuoksi vaatteiden nakkaaminen poistotekstiilinkeräyslaatikkoon ei ole vaihtoehto uudellenkäytölle, eikä tietystikään myöskään synninpäästö ihan vaan huvin vuoksi shoppailulle.Tekstiilien materiaalikierrätys ei siis ratkaise pukeutumiseen liittyviä ympäristöongelmiamme. Muutoksen on pakko tapahtua Planeettamme ei kestä nykyisen kaltaista kulutusyhteiskuntaamme, joka hyödyntää ja tuhlaa tehottomasti rajallisia luonnonvarojamme, aiheuttaen samalla mittavia ympäristökatastrofeja, kuten luontokatoa ja ilmastonmuutosta. Vaikka talouden suuret rakenteet näyttävät olevan yksilölle tavoittamattomissa, on meillä jokaisella merkittävä rooli siirtymässä kohti kestävämpää taloutta: valintammehan vaikuttavat siihen, millaisia tuotteita ja palveluja markkinoille tulee. Yksittäisen yksilön vastuulla kaikki nämä suurten linjojen muutokset eivät tietenkään ole. Kuluttajakäyttäytymisen muutokseen vaikutamme ensisijaisesti kuitenkin me itse! Artikkeli julkaistu 05.06.2023 Jaa artikkeli Anu Hakala Ympäristöasiantuntija • Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän neuvonta ja auditointi • Ympäristötyön kehittäminen • Asiantuntijaluennot • Ympäristökoulutukset • Kierrätyskeskuksen ympäristövastuutyö anu.hakala@kierratyskeskus.fi Puh. 045 636 630