Mitä on tapahtumassa?

1. Sopimukset ja regulaatio, jotka ohjaavat yrityksenne toimintaa tulevina vuosina
2. Yhä useampi asiakas haluaa tehdä vastuullisia kulutuspäätöksiä
3. Miten siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen tapahtuu?
4. Loppusanat

EU:lla on useita tavoitteita ja poliittisia ohjauskeinoja, joilla se pyrkii mahdollistamaan kestävän kehityksen ja tavoitellut ilmastotoimet. Esimerkiksi pk-yrityksille Elinkeinoelämän keskusliitto on nostanut EU-sääntelyssä tärkeimmiksi seuraavat kokonaisuudet:   

• Taksonomia eli rahoituksen kestävyysluokittelu. Kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse EU:n rahoitusjärjestelmän reformista, jossa kytketään yhteen yritysten rahoitus sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toimeenpano. Tavoitteena on suunnata pääomia kestävään liiketoimintaan ja vihreään talouteen. 
• Kestävyysraportoinnin direktiivi. Jo hyväksytty kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) asettaa vastuullisuusraportoinnille merkittäviä uusia vaatimuksia. Kärjistetysti sanottuna jatkossa kaikki yritykset raportoivat kaikesta – yhdenmukaisesti ja samalla tarkkuustasolla.  
• Yritysvastuulaki. EU:n yritysvastuulakihanke kulkee nimellä Corporate Sustainability Due Diligence Directive eli kestävää yritystoimintaa koskevan huolellisuusvelvoitteen direktiivi. Uusi sääntely asettaa yrityksille velvollisuuksia ehkäistä, tunnistaa, ratkaista ja kantaa vastuuta toimitusketjunsa haitallisista vastuullisuusvaikutuksista. Tavoitteena on kitkeä eritoten kehittyviä maita koskevia ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomuksia, kuten pakkotyö tai lapsityövoiman käyttö. Äärimmillään eurooppalainen yritys voi joutua vastuuseen myös alihankintaketjunsa heikoimpien lenkkien laiminlyönneistä kaukana lähtömaissa. Laki astuu voimaan mahdollisesti 2025.   

Klikkaa auki ja tutustu Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemaan Vastuullisuuden EU-sääntely etenee – mihin pk-yritytysten on varauduttava -pdf:n.

Lisäksi kannattaa huomioida EU:ssa tekeillä oleva viherpesu- eli Green Claims -direktiivi, josta Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen maaliskuussa 2023.   

Viherpesudirektiivi tekee kuluttajakaupan ympäristöväitteistä todistettuja ja aiempaa täsmällisempiä, sillä Euroopan komission mukaan jopa 40 prosenttia nykyisistä ympäristöväittämistä on perusteettomia.  Direktiiviehdotus koskee kuluttajakauppaa, ja ehdotuksen mukaan direktiiviä sovellettaisiin tavaraa tai yritystä koskeviin nimenomaisiin ympäristöväitteisiin, jotka ovat tekstimuodossa tai ympäristömerkissä esitettyjä (explicit environmental claims). Jatkossa ympäristöväitteiden tulee perustua tieteellisesti arvioituihin, todennettuihin faktoihin. Tyhjistä tai harhaanjohtavista väitteistä voi saada sanktioita.    

Regulaatio tähtää reiluun ja kestävään tulevaisuuteen   

Kaikki tämä sääntely kumpuaa niistä kansainvälisistä sopimuksista, jolla pyritään turvaamaan kestävä kehitys. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka kattaa paitsi ympäristökysymykset, myös sosiaalisen vastuun ja taloudellisen vastuun kysymykset.  

Keskeisiä kestävää kehitystä ohjaavia sopimuksia ja aloitteita ovat:   

• YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG), jotka hyväksyttiin jo vuonna 2015. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat ohjanneet ja ohjaavat yhä monien maiden lainsäädäntöä ja yritysten vastuullista toimintaa. Tavoitteet kattavat laajan kirjon kestävän kehityksen aiheita, kuten köyhyyden poistamisen, terveyden, koulutuksen, ilmastonmuutoksen ja kestävän talouskasvun. Tutustu YK:n kansainvälisiin Kestävän kehityksen tavoitteisiin.
• Pariisin ilmastosopimus: Vuonna 2015 tehty Pariisin ilmastosopimus on historiallinen kansainvälinen sopimus, jossa sitouduttiin torjumaan ilmastonmuutosta. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkiä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen. Sopimus velvoittaa maat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja tukemaan kestävää kehitystä. Suomen YK-liiton Ilmastosopimuksen aikajana.   
• Global Compact: YK:n aloite, jossa yritykset sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä ja toimimaan kymmenen aloitteeseen kirjatun periaatteen mukaan. Periaatteet liittyvät mm. ihmisoikeuksiin, työelämän standardeihin, ympäristöön ja korruption kitkemiseen. Yritykset myös sitoutuvat raportoimaan, miten nämä periaatteet näkyvät niiden toiminnassa. Klikkaa auki ja lue YK:n Global Compact aloite -pdf.
• Kunmingin-Montrealin monimuotoisuus sopimus, viralliselta nimeltään ”Post-2020 Global Biodiversity Framework”, joka hyväksyttiin YK:n biodiversiteettikokouksessa (COP15) lokakuussa 2021. Se asettaa biodiversiteetin suojelua koskevat tavoitteet ja sitoumukset, joiden avulla luontokato pysäytetään ja joilla pyritään kohti luontopositiivisuutta aikana (Ympäristöministeriön sivuilla aiheesta lisää).  Luontopositiivisuus on tilanne, jossa ihmistoimien yhteisvaikutus luonnon monimuotoisuuteen on positiivinen eli vahvistaa luonnon hyvinvointia. Luontopositiivinen vaikutus saavutetaan, kun luonnolle tuotetut hyödyt ylittävät luonnolle aiheutetut haitat.  
• Science Based Targets -aloite (SBTi) on kansainvälinen aloite, joka edistää kunnianhimoisia ilmastotoimia yksityisellä sektorilla ja antaa yrityksille mahdollisuuden asettaa tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita ja toimenpidelinjauksia. Toimenpiteillä tavoitellaan ilmastonmuutoksen rajoittamista alle 2 asteen. SBT-aloitteeseen sitoutuneet yritykset ovatkin vähentäneet merkittävästi päästöjään globaaliin keskiarvoon verrattuna. SBT-aloitteeseen liittyminen edellyttää yritykseltä aloitteeseen sitoutumista, yrityksen hiilijalanjäljen laskemista GHG-protokollan mukaisesti sekä uskottavien ja kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden asettamista.  Lue lisää SBTi:n aloitteesta täältä.
• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, joka ohjaa yrityksiä ja jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä EU:n ilmastolain avulla, jonka myötä ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä tuli sitovaa EU-lainsäädäntöä. Euroopan komissio esitteli ohjelman joulukuussa 2019.   

Ennakointi on valttia vastuullisuustyössä  

Väitämme, että tulevaisuuden menestyjät löytyvät niistä yrityksistä, jotka tietävät, missä oma toiminta menee suhteessa oman toiminnan kannalta olennaisiin kestävyystavoitteisiin ja joilla on selvä visio ja ohjelma, mihin suuntaan ja millä toimenpiteillä toimintaa kehitetään kohti kestävämpää todellisuutta. Ympäristö- tai vastuuohjelma tarjoaa hyvän selkärangan vastuullisuustyön systemaattiselle johtamiselle ja tulokselliselle vastuullisuusviestinnälle ja sidosryhmätyöskentelylle.   

Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen vaatii systeemistä muutosta: yrityksille muutosta ajattelutavassa ja liiketoimintamalleissa ja yhteiskunnan tasolla läpileikkaavaa muutosta lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta ja luonnon kantokyvyn huomiointia eri sektoreilla.   Samaan aikaan muutos tarjoaa yrityksille tilaisuuden menestyä uusilla liiketoimintamalleilla.  

Yksi mahdollisuuksia tarjoava malli on kiertotalous, joka toimii tehokkaana keinona hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vähentämällä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja materiaalien tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Kiertotaloudella on suuri merkitys luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen.    

Mikä on kiertotalouden liiketoimintaa?  

Avataan se lyhyesti. Sitran mukaan Kiertotalous on talousmalli, joka puuttuu ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen hupenemisen juurisyihin. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.  

Kiertotalous vielä pieni mutta vahvasti kasvava markkina. Suomen mittakaavassa kiertotaloudesta saatavan vuotuisen arvonlisän on arvioitu olevan 2–3 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä ja kiertotaloustoimilla voidaan kasvattaa bruttokansantuotetta 1–2 prosenttia. Euroopan tasolla arvonlisäpotentiaaliksi on samassa ajassa esitetty jopa 1 800 miljardia euroa. Suomessa kiertotalouden arvioidaan työllistävän suoraan tai välillisesti 40 000–75 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä.  

Kiertotalousajattelussa keskeistä on muun muassa:  

• Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energiankäytön lisääminen. Ytimessä on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja pyrkiä kohti hiilineutraalia taloutta, joka pohjautuu uusiutuvan energian – aurinkoenergian, tuulivoiman, vesivoiman, bioenergian ja muiden puhtaiden energiamuotojen – käyttöön. Lisäksi päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, tehostamalla prosesseja ja edistämällä kestäviä kuljetusmuotoja. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat tärkeitä, samoin kuin tukipolitiikat, jotka edistävät sen käyttöä. 
• Resurssiviisaus. Kiertotalouden periaatteisiin kuuluu resurssien harkittu ja tehokas käyttö. Tämä tarkoittaa hukan minimointia, tuotteiden pitkää käyttöikää ja korkeaa käyttöastetta, uudelleenkäyttöä sekä materiaalien kierrätystä ja tehokasta hyödyntämistä. Tuotesuunnittelu on kiertotalouden logiikan mukaista, ja siinä huomioidaan uudelleenkäyttömahdollisuudet, huolto, korjaaminen ja materiaalinen kierrätys.  
• Kestävät liiketoimintamallit. Kiertotalous on mahdollisuus menestyville uusille liiketoimintamalleille, esimerkiksi tuote palveluna -ratkaisuille, vuokraus- ja leasing-palveluille sekä uudelleenkäytölle ja tuotteen elinkaaren hallinnalle ja materiaalin kierrolle. Myös vastuullisten hankinnat kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Vihreässä taloudessa liiketoiminnan on keskityttävä kestävyyteen, resurssitehokkuuteen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. 
• Teknologia, digitalisaatio ja innovaatiot. Hiilineutraali kierotaloustalous vaatii myös innovaatioita ja teknologiaa, joka suoraan tai välillisesti auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistämään kestävää kehitystä. Ratkaisu saattaa liittyä esimerkiksi uusituvan energian hyödyntämiseen, resurssiviisauteen tai kestävään logistiikkaan. Digitalisaatio ja digitaaliset innovaatiot, kuten tekoäly, big data ja lohkoketjuteknologia, tarjoavat osaltaan mahdollisuuksia tehokkaampaan resurssienhallintaan, energiatehokkuuteen ja ympäristötietoisuuden edistämiseen. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi energiankäytön optimointiin, liikenteen sujuvoittamiseen ja resurssien tehokkaampaan jakamiseen.  
• Poliittiset toimet ja säätely. Hallitusten rooli on tärkeä hiilineutraalin kiertotalouden edistämisessä. Tarvitaan kannustimia, verotuksellisia ohjauskeinoja ja sääntelyä, jotka edistävät kestäviä käytäntöjä ja kannustavat yrityksiä ja yksilöitä siirtymään kiertotalouteen. Tavoitteiden asettaminen ja selkeät päästövähennystavoitteet auttavat ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan. Julkinen ohjaus ja sääntely antaa vain reunaehdot, edistykselliset yritykset huomioivat toimintaympäristömuutokset huomattavasti etupanotteisemmin.  

Siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen on muutos, joka vaatii toimia ja yhteistyötä eri sidosryhmien kesken sekä aivan uudenlaisia ekosysteemejä.  

Käytettyjen tietokoneiden myyntiä ja liisausta tekevä Taitonetti on yksi esimerkki kasvavasta kiertotalousyrityksestä. Kiertotalouteen perustuvan liiketoimintamallinsa ansiosta Taitonetti säästi vuonna 2022 yhdessä asiakkaidensa kanssa 61 300 000 kg kiinteitä luonnonvarjoja ja 3 100 000 kg hiilidioksidipäästöjä.  

Miksi siirtymä hiilineutraaliuteen on välttämätöntä?   

Olemme riippuvaisia luonnosta. Se on ehkä itsestäänselvyys, mutta meiltä ihmisiltä historian saatossa harmillisesti unohtumaan päässyt perimmäinen totuus. Viime kädessä myös talous ja yritystoiminta ovat tiukasti sidoksissa luonnon tarjoamiin resursseihin. 

Nykyinen talousmallimme perustuu kasvuun, joka rakentuu luonnonvarojen kestämättömälle käytölle. Nykymenolla luonnon ekosysteemipalvelut vaarantuvat ja puhdas vesi, ilma ja luonnonvarat hupenevat. Samalla näiden resurssien arvo kasvaa ja hinta nousee. Hinta muodostuu osittain säätelyn kautta; se korjaa ja ennakoi markkinan virheitä, kuten luonnon ja ympäristön puutteellista huomiointia kustannusrakenteessa (ns. ulkoisvaikutukset).  Ympäristöongelmien lisäksi taloudellisesti ja sosiaaliset ongelmat kasvavat niin globaalisti kuin paikallisesti.  

Korjaavassa taloudessa sopeutamme toimintamme kantokyvyn rajoihin. Uusintavalla taloudella taas tarkoitetaan mallia, jossa asiat tehdään paremmin kuin vain luonnon ja yhteisöjen kantokyvyn rajoissa. Se tarkoittaa mallia, jossa annamme ympäristölle ja yhteisöille enemmän kuin otamme. Kun luonto kukoistaa ja ihmiset voivat hyvin, talouskin menestyy.  

Voittajia ovat ne yritykset, joiden liiketoiminta rakentuu luonnon kantokyvyn logiikalle ja auttaa sopeutumaan kestävään kehitykseen. Nämä yritykset ovat suosittuja myös sidosryhmien silmissä, on kyse sitten henkilöstöstä, asiakkaista, yhteistyökumppaneista vai vaikka rahoittajasta.  

Regulaatiotsunamin myötä kestämättömät, vanhanaikaiset toimintamallit käyvät kalliiksi, ja jos siirtymän joutuu nopeasti, hinta kasvaa entisestään.     

Nettonolla – kunnianhimoisen yrityksen strateginen valinta  

Kauaskantoisimmat yritykset asettavat tavoitteena vuosikymmenten päähän ja tavoittelevat nettonollatasoa eli tasoa, jolla päästään vielä lähelle ekologista globaalia kestävyyttä.   

Hiilineutraaliuteen pyrittäessä päästöt usein kompensoidaan maksamalla toimenpiteitä, joilla hiilipäästöjä vähennetään toisaalla. Kompensointi voidaan toteuttaa sijoittamalla esimerkiksi uusiutuvaan energiaan tai uudelleenmetsitysprojektiin tai tukemalla toista tahoa päästöjen vähentämisessä. 

Nettonollapäästöjen taustalla puolestaan on ajatus omien päästöjen vähentämisestä niin pitkälle kuin mahdollista. Science Based Targets -aloitteen mukaan tavoitteena tulisi olla vähintään 90–95 prosentin vähennys lähtötasosta. Nettonollamallissa neutralisoidaan vain ne jäljelle jäävät päästöt, joita yritys ei vielä pysty eliminoimaan korkean kunnianhimon tason toimenpiteillä. Käytännössä nettonollan saavuttaminen on mahdollista vasta pitkällä tähtäimellä.   

Miten yrityksenne suuntaa vastuullisuudessa voittajan polulle, jopa huomioiden vaativat nettonollatavoitteet? Yksinkertaisin vastaus on pyrkiä aina vähentämään ensisijaisesti oman toiminnan ja arvoketjun päästöjä, siellä missä päästöt syntyvät, ja vasta toissijaisesti kumota tai kompensoida jäljelle jäävät päästöt varmennetuilla tavoilla. Pitkällä tähtäimellä nettonollan saavuttaminen lähes aina edellyttää myös liiketoimintastrategian ja -logiikan uudistamista. 

Mitä tekoja yrityksenne tulee tehdä seuraavien 5 vuoden aikana?   

Ympäristötyö on toiminnan kehittämistä kestävämmäksi, toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämistä ja toiminnan tuottamien ympäristöhyötyjen kasvattamista. Se on hyvää liiketoimintaa ja luonteeltaan jatkuvaa parantamista. Sitä ohjaavat yrityksen tavoitteet ja ympäristösuorituskyky.  

On selvää, että hereillä olevat yritykset voivat kääntää muutokset liiketoimintamahdollisuuksiksi. Uskomme, että menestyjät löytyvät yrityksistä, jotka rakentavat kestävyydestä kilpailuedun tai vähintään keskeisen kilpailutekijän. Miten tämä sitten tapahtuu?  

Tässä muutama vinkki:  

• Tunne yrityksesi toimintaympäristö, markkina ja potentiaaliset asiakkaat sekä yrityksesi vahvuudet markkinassa.    
• Tunnista yrityksen oman toiminnan tämänhetkiset ympäristövaikutukset eli lähtötaso. Ota huomioon toiminnan koko arvoketju. Esimerkiksi yrityksen hiilijalanjäljestä useilla toimialoilla valtaosa koostuu arvoketjun scope 3 -päästöistä.    
  • Laske hiilijalanjälki huomioiden scope 1,2,3   
  • Arvioi materiaalivirrat ja luontovaikutukset   
  • Arvioi mahdolliset positiiviset ympäristövaikutukset, esimerkiksi tuotteiden uudelleenkäytöllä aikaan saadut   

• Minimoi päästöt ja luonnonvarojen käyttö 
• Maksimoi ympäristöhyödyt  
• Innovoi
• Paranna suoritusta. Integroi ja vakioi – osaksi taloudellista johtamista, osaksi kyvykkyyksien johtamista, prosesseihin ja työtehtäviin