Onko käytetyn ostaminen aina parempi vaihtoehto ympäristölle?

Käytettyjen tuotteiden suosiminen luo ympäristöhyötyjä. Ympäristöhyödyt perustuvat ajatukseen siitä, että käytettyjen tuotteiden ostaminen vähentää uusien tuotteiden ostoa ja tällöin säästetään luonnonvaroja, joita uuden tuotteen valmistus kuluttaisi. Käytettyjä tuotteita suositaankin ympäristöhyötyjensä takia, mutta tunnistettuja syitä ovat myös tuotteiden edullisuus sekä ainutlaatuisuus. Entä jos käytettyjä tuotteita ostetaan vähemmän todelliseen tarpeeseen perustuen – toteutuvatko ympäristöhyödyt silti?

Korvausasteella tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin käytetyt tuotteet korvaavat uusien tuotteiden ostamista. Korvausasteen taustat liittyvät kriittiseen näkökulmaan siitä, että kiertotaloustoiminta voi mahdollisesti omalla toiminnallaan osittain tai jopa kokonaan kumota hyötynsä. Käytettyjen tuotteiden ajatellaan olevan kykenemättömiä korvaamaan uutta tuotetta, jos käytetty tuote on huonolaatuisempi kuin uusi tai jos se halpuudellaan johtaa ylimääräiseen kuluttamiseen. Mutta onko todella näin?

Korvausasteen taustalla vaikuttavat monet tekijät. Ne liittyvät sekä yksilöiden kulutuskäyttäytymiseen ja näkemykseen tuotteiden tarpeellisuudesta että laajempiinkin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Korvausaste on myös sidonnainen aikaan, sen hetkisiin tuotevalikoimiin sekä asiakaskyselyyn vastaaviin asiakkaisiin. Korvausastetta on tutkittu aiemmin kohtuullisen vähän.

Käytetty tuote vai uusi? Korvausaste kertoo

Tein harjoittelun Kierrätyskeskuksessa ja asia kiinnosti lopulta niin paljon, että korvausaste valikoitui opinnäytetyöni aiheeksi. Tavoitteena oli määrittää Kierrätyskeskuksen tuotteille oma korvausaste. Kierrätyskeskus voisi hyödyntää tietoa positiivisten ympäristövaikutusten todenmukaisemmassa tarkastelussa. Esimerkiksi käytettyjen tuotteiden kauppa-alustat ja Kierrätyskeskukselle relevantit verrokit Tori.fi ja Vinted olivat jo määrittäneet omat korvausasteensa. Aiemmissa tutkimuksissa yhdistävää olivat korvausasteen määrittäminen asiakaskyselyn avulla. Aiemmissa tutkimuksissa saadut korvausasteet vaihtelivat 28–63 % välillä. Prosenttiosuus kertoo, kuinka suuri osa käytetyistä tuotteista korvaa uuden vastaavan tuotteen ostamisen.

Toteutetuissa tutkimuksissa korvausaste yhdistettiin aina valmiuteen ostaa uusi tuote. Kierrätyskeskuksen tutkimuksessa halusin kuitenkin tarkastella korvausastetta uudesta näkökulmasta, jossa tuotteen voidaan ajatella olevan uuden korvaava, kun se täyttää uuden ostamisen tarpeen. Tätä tuki tutkimustieto siitä, että varallisuus sekä omat arvot vastuullisuuteen liittyen voivat olla tekijöitä, jonka takia käytettyjä tuotteita ei haluta tai olla valmiita ostamaan uutena, vaikka tarve tuotteelle olisikin.

Näkökulma uusiksi – korvausaste nousee, mutta onko se aina hyvä juttu?

Toteutin Kierrätyskeskuksen korvausasteen määrittelyn asiakaskyselyn avulla. Asiakaskysely toteutettiin lomakkeen sekä haastattelujen muodossa ja siihen saatiin yhteensä 491 vastausta. Yleiseksi korvausasteeksi saatiin 86 %. Tämä tarkoittaa, että sadasta tuotteesta 86 tuotetta korvaa tarpeen ostaa vastaava uusi tuote. Korkeaa lukua voi selittää erilainen näkökulma korvausasteeseen, vastaajien kokemus tarpeellisuudesta sekä Kierrätyskeskuksen onnistunut toiminta hyväkuntoisten ja sopivan hintaisten tuotteiden tarjoajana. Kyselyssä myös havaittiin, että käytetyt tuotteet voivat korvata muitakin kuin vain vastaavia tuotteita. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa käytettyjen sisustustyynyjen ja torkkupeiton hankinta korvaa tarpeen ostaa uusi sohva.

Onko siis universaalisti aina parempi ostaa käytettyä? Mielestäni on hyvä pysähtyä aika ajoin tarkastelemaan omaa kulutustaan ja tiedostaa, että myös käytettyjä tuotteita voi kuluttaa liikaa. Vaikka käytettyjen tuotteiden ylikuluttaminen ei ole ympäristölle yhtä haitallista kuin uusien tuotteiden ostaminen, se voi silti ylläpitää vääristynyttä käsitystä siitä, kuinka paljon tavaraa tai uusia vaatteita todella tarvitsemme.

Joskus jo tehty ostos ei osoittaudu omaan tarpeeseen sopivaksi ja onneksi silloin hyväkuntoisen tavaran voi lahjoittaa eteenpäin. Tärkeää on se, että pääsääntöisesti omat käytetyt ostokset palvelevat todellista tarvetta – ja positiivista on se, että Kierrätyskeskuksessa tehdyt ostokset sellaisia pitkälti ovatkin.

Korvausasteen rooli käytettyjen tuotteiden ympäristöhyötyjen tarkastelussa kehittynee tulevaisuudessa. Tarkempi ja realistisempi korvausaste tarjoaa oivan mittarin rersurssitehokkuudelle ja kiertotalouden onnistumiselle. Tällä on merkitystä talouspolitiikassa ja päätöksenteossa, jotka vaikuttavat aina ympäristön tilaan.

Oona Saarinen teki työharjoittelun ja opinnäytetyönsä Kierrätyskeskuksessa.

Tutustu Oonan opinnäytetyöhön tarkemmin täältä.