Kuluta, kuluta, kirkkaamman kruunun saat 

Samaan aikaan suomalaiset kuitenkin ylikuluttavat luonnonvaroja. Suomalaisten kulutus ylittää planeetan kestävyyden rajat noin seitsemänkertaisesti. Ilmaston kuumeneminen ja luontokato selittyvät suurimmalta osin juuri luonnonvarojen ylikulutuksella. Kansalaisten vähäiseen kuluttamisintoon on tunnistettu osittain syyksi myös tietoisuus maapallon  rajallisuudesta. 

Onhan tässä nyt vissi ristiriita, onhan? Pitääkö talouden kasvaa jatkuvasti? Kantaako planeetta? Kestävätkö yhteisöt? Aiheesta on väitelty jo pitkään ja teorioita löytyy laidasta laitaan. Yhteistä lienee se, että talouskasvu on vain väline hyvinvoinnin kasvulle, joka on varsinainen tavoite, eikä sitä voida saavuttaa ylittämällä planeetan kantokykyä. Hyvinvoinnin määritelmästä, planeetan rajoista ja konkreettisista pakollisista toimista ollaankin sitten erimielisiä. 

Kestävyyttä etsimässä – kertooko kestävä kehitys hyvinvoinnista?

Toisinaan sana kestävä ilmiintyy sanan kasvu eteen. Tällöin viitataan nimenomaan kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, joka huomioi myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden talouden rinnalla. Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteella (BKT), mutta kertooko se oikeasti hyvinvoinnista, erityisesti kun maailma palaa ja pahoinvointi kasvaa? 

Kestävyyspaneeli on valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimiva riippumaton tieteellinen paneeli, jonka tehtävänä on edistää kestävää kehitystä Suomessa. Kestävyyspaneeli on juuri vaatinut YK:ssa Suomelta kunnianhimoisempaa ja johdonmukaisempaa kestävyyspolitiikkaa ja viime vuonna tehnyt politiikkasuosituksia, kuten kokonaiskestävyys-mittareiden käyttöönottoa BKT-mittarin lisäksi.

Mittaristosta ekologisen kestävyyden päämittarina on materiaalinen jalanjälki. Materiaalijalanjäljellä tarkoitetaan luonnonvarakulutuksen määrää, vastaavasti kuten hiilijalanjäljellä tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen määrää. 

Mitä voi tehdä? Kestävä kehitys kehittyy arjessa vaikuttamalla

Suuret linjat vedetään ja päätökset nuijitaan vallan kabineteissa, mutta jokainen voi tehdä silti oman osansa. Tärkeintä on vaikuttaa päättäjiin. Aina tulee uusia vaaleja. Vaikuttaa voi myös lähipiirissään ja omilla toimillaan ja valinnoillaan.  

Toimi arjessasi näin: 

• Hanki harkiten – vähennä hankintoja, vaikka poliitikot kuinka kerjäisivät lisää kulutusta 

• Satsaa laatuun – suosi myös pitkäikäisiä ja muokattavia tuotteita 

• Uudelleenkäytä usein – paras tuote löytyy jo itseltäsi, seuraavaksi paras on käytetty hankinta 

• Huolla ja korjaa tai korjauta 

• Valitse vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja: kasviruoka, kierrätetyt materiaalit, vuokraaminen ja jakaminen 

• Liiku ja elä energiatehokkaasti: käytä joukkoliikennettä, kävele ja pyöräile, käännä pattereita pienemmälle 

Kestävyyspaneelin jäsen professori Minna Halme on esittänyt toiveen, että ”Ehkä jonain tulevaisuuden päivänä Suomessa mitataan oikeita asioita edes suuntaa antavasti eikä kapeutensa vuoksi vääriä asioita tarkasti. Silloin puhuisimme talouskasvun sijaan eko-sosiaalisen hyvinvoinnin kasvusta, media raportoisi siitä jatkuvasti, sen liikkeet aiheuttaisivat sydämentykytystä ja parhaat talentit pohtisivat, miten sen kasvua ja ylläpitoa hoidetaan.”
Tämän tulevaisuuden haluan nähdä! 

Löydät asiasta vielä lisää lukemista täältä.