Blogi Siirtomaatavarakaupasta ympäristövaikutuksia kotiin kuljetettuna Se tulee taas. Suomen ylikulutuspäivä, 1.4.2026. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapallollista luonnonvaroja meitä ruokkimaan ja ylläpitämään elintasoamme. Sitä tarkoittaa ylikulutuspäivämme, joka koittaa, kun vasta kolme kuukautta kahdestatoista on kulunut vuodesta. Päivä on parkkeerannut kevään alkuun. Koko maailman yhteinen ylikulutuspäivä on kesähelteillä heinäkuun lopulla. Ei kehumista siinäkään, mutta kertoo se siitä, kuinka kaukana olemme globaalista kohtuudesta. Monille maille ei ylikulutuspäivää tule milloinkaan: jos kaikki ihmiset kuluttaisivat kuin bangladeshilaiset, nigerialaiset tai nepalilaiset, tarvittaisiin vain noin puolet maapallon uusiutuvista luonnonvaroista. Kuis nyt näin? Yleisesti EU-maissa kulutuspohjainen ympäristöjalanjälki eli kulutuksen haitalliset ympäristövaikutukset ovat kasvaneet. Äkkiseltään tämä saattaa kuulostaa vinksahtaneelta, koska kyllähän täällä on tehty jo monenmoisia liikkeitä: energiaremonttia kohti uusiutuvia energialähteitä, tehostettu tuotantoprosesseja, tehty kiertotalousinnovaatioita, kiristetty ympäristölainsäädäntöä ja niin poispäin. Tämä työ vähentääkin ympäristövaikutuksia täällä meillä. Kulutus se vaan kuitenkin kasvaa ja sen kulutettavan tuotanto on paljolti siirretty sinne jonnekin, pois täältä. Poissa silmistä, poissa mielestä. Ei ne ympäristövaikutukset häviä, vaikka niitä ei näe. Hyvä elintaso on toistaiseksi tarkoittanut myös korkeaa kulutustasoa. Samalla, kun me ylikulutamme, bangladeshilaisilta tai nigerialaisilta uupuu hyvän elämän materiaalisia peruspalikoita. Kestävä tulevaisuus edellyttää kohtuutta ja tasapainoa ihmisten hyvinvoinnin ja planeetan kestokyvyn rajojen välillä. Eläminen kuluttaa ja vaikutuksen näkyvät aina jossain Ympäristövaikutusten syntylähteet jaetaan tyypillisesti ruokaan, asumiseen, liikkumiseen sekä kulutustavaroihin ja palveluihin. Monessa kohtaa kaikki tiivistyy energian ja raaka-aineiden kulutukseen ja siihen, missä ja miten tuotteet on valmistettu. Energiantuotanto Suomessa muuntuukin vauhdilla uusiutuvaksi ja kiertotalous tehostaa materiaalien käyttöä. Mutta tämä ei auta vähentämään ympäristöhaittoja, jos ja kun ylikulutuksen tuotanto tapahtuu kivihiilellä ja neitseellisiä luonnonvaroja riistäen kaukana täältä. Kulutuksen ympäristöhaittoja eli jalanjälkeä voi pienentää vähentämällä määrällisesti kulutustaan tai valitsemalla fiksummin. Voi valita lihan sijasta kasvisproteiinia tai henkilöauton sijaan joukkoliikenteen. Uudelleenkäyttö on yksi ratkaisu ylikulutuksen vähentämiseen Kulutustavaroiden kohdalla tärkeintä on käyttää niitä mahdollisimman pitkään ja tehokkaasti. Tavaroille pitää taata pitkä elinkaari. Ennen ostohousujen pukemista kannattaa harkita hankinnan aitoa tarpeellisuutta – kaapissa lienee jo kelpo housuja vähällä käytöllä. Jos ostoksille kuitenkin lähdetään, on secondhand ensisijainen vaihtoehto. Vuokraus ja lainaus tehostavat myös tuotteiden käyttöastetta. Omastansa pitää osata myös luopua, mikäli seisottaa tavaraa tyhjän panttina ja estää näin sen tarkoituksen mukaisen käytön. Kierrätyskeskus tekee uudelleenkäytöstä helppoa Uudelleenkäyttö on konkreettinen teko, jolla ylikulutusta voidaan vähentää. Kierrätyskeskus tekee uudelleenkäytöstä ja secondhandista helpompaa. Kierrätyskeskus myös kehittää jatkuvasti tapoja ja palveluja, jotka tekevät uudelleenkäytöstä sujuvampaa niin kuluttajille kuin yrityksillekin. Yritykset voivat tarjota omille asiakkailleen tai henkilöstölleen helpon tavan lahjoittaa käyttökelpoista tavaraa esimerkiksi Boksin avulla. Meiltä saa helposti myös kokonaisvaltaisen ratkaisun uudelleenkäytön edistämiseen yrityksessäsi! Tutustu Kierrätyskeskuksen Boksi-ratkaisuun täältä! Artikkeli julkaistu 30.03.2026 Jaa artikkeli Anu Hakala Ympäristöasiantuntija • Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän neuvonta ja auditointi • Ympäristötyön kehittäminen • Asiantuntijaluennot • Ympäristökoulutukset • Kierrätyskeskuksen ympäristövastuutyö anu.hakala@kierratyskeskus.fi Puh. 045 636 630