Helsinki
Espoo
Vantaa
Verstastoiminta
Myymäläpalvelut
Verkkokauppa
Verkkokauppa on avoinna 24/7 – valikoimassa tuhansia tuotteita sisältäen maksuttoman toimituksen myymälöihin.
Ympäristövastuullinen yritys
Asiantuntijapalvelut
Tavarapalvelut
Miksi me?
Asiakaspalvelu
Ympäristötietoisuus
Tietoa Kierrätyskeskuksesta
Vastuullisuus
Vapaaehtoistoiminta
{{ ID_aria.searching }}
Oletko pk-yrityksen päättäjä ja haluatko tietää, miksi yrityksenne kannattaa viimeistään nyt valita kestävyys liiketoimintastrategiaksi? Tässä käymme läpi, miksi maapallon kantokyky on paitsi keskeinen yhteiskunnallinen haaste, myös liiketoiminnan menestyksen reunaehto. Pohdimme myös, millaisia odotuksia kestävyysvaateet alihankintaketjuille asettavat ja miksi vastuullisuus voi olla yksi yrityksesi menestystekijöistä.
Lukuaika n. 15 min.
Tässä tekstissä vastuullisuusteemaa pohditaan lähinnä keskisuurten yritysten kannalta, mutta samat lainalaisuudet sekä uhat ja mahdollisuudet koskevat myös säätiöitä, järjestöjä ja julkisen sektorin toimijoita.
Maailman talousfoorumin arvion mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on kytköksissä luontoon. Ei siis ihme, että luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Luontoa katoaa sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin koskaan aiemmin. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto.
Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat väistämättä sidoksissa toisiinsa. Siksi luontokadon vaikutukset vaikuttavat vahvasti myös meidän ihmisten elämään. Uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen lisäksi vaarassa ovat monet luonnon tarjoamat palvelut, kuten ravinto, vesi tai lääkkeiden ja bioteknologian raaka-aineet.
Taloutta määrittelee vahvasti niukkuus luonnonvaroista ja luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista. Luonto ja luonnonvarat resurssina ovat yhä enemmän ja enemmän suoria kustannuksia tuottava tekijä. Tällä hetkellä käytämme luonnonvaroja holtittomasti ja kaikista näkökulmista tehottomalla tavalla. Esimerkiksi vain alle 10 prosenttia käyttöönotetuista luonnonvaroista pysyy kierrossa. Valtaosan päätyy suoraan jätteeksi.
Yhä useammat yritykset tiedostavat toimintaympäristössään tapahtuneet muutokset ja ovat ottaneet ympäristötyön keskeiseksi osaksi liiketoimintaansa. Ympäristönäkökulmien huomioiminen on paitsi osa valveutuneen yrityksen riskienhallintaa, myös osa strategista pohdintaa ja luotausta. Kasvun avaimia ei voi entiseen malliin hakea nopeasti hupenevista luonnonvaroista.
”Maailma tulee tarvitsemaan seuraavan 20 vuoden aikana esimerkiksi terästä noin 57 % enemmän kuin 20 viime vuoden aikana. Energiaa tarvitaan yli 32 % enemmän ja puhdasta vettä yli 150 % enemmän. Jo nykyisellään ihmiset kuluttavat 1,5 maapallon verran luonnonvaroja vuodessa, ja nykymenolla kulutus kasvaa 2,5-4 maapallon veroiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä yhtälö ei yksinkertaisesti toimi. On keksittävä jotain uutta.” Mari Pantsar johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
”Maailma tulee tarvitsemaan seuraavan 20 vuoden aikana esimerkiksi terästä noin 57 % enemmän kuin 20 viime vuoden aikana. Energiaa tarvitaan yli 32 % enemmän ja puhdasta vettä yli 150 % enemmän. Jo nykyisellään ihmiset kuluttavat 1,5 maapallon verran luonnonvaroja vuodessa, ja nykymenolla kulutus kasvaa 2,5-4 maapallon veroiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä yhtälö ei yksinkertaisesti toimi. On keksittävä jotain uutta.”
The 2023 update to the Planetary boundaries. Licensed under CC BY-NC-ND 3.0. Credit: ”Azote for Stockholm Resilience Centre, based on analysis in Richardson et al 2023”
Planetaarisia rajoja on kaikkiaan yhdeksän. Planetaarisista rajoista kuusi on jo ylitetty. Ylitetyt rajat ovat ilmastonmuutos: biosfäärin eheys (geneettinen monimuotoisuus); maankäytön muutos; biogeokemialliset virrat: uudet aineet ja elämänmuodot; sekä makean veden kulutus.
Planetaariset rajat kuvaavat planeetan biologisten ja fysikaalisten järjestelmien ehtoja, joita ihmiskunnan on kunnioitettava välttyäkseen katastrofaalisilta ympäristön muutoksilta maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Planetaaristen rajojen ylittämisen uskotaan sysäävän maanpallon syrjään vakaista oloista ja saattavan ne peruuttamattomien ja jyrkkien ympäristön muutosten kautta ihmiselle epäsuotuisaan tilaan.
On selvää, että hereillä olevat yritykset voivat kääntää muutokset liiketoimintamahdollisuuksiksi. Uskomme, että menestyjät löytyvät yrityksistä, jotka rakentavat kestävyydestä kilpailuedun tai vähintään keskeisen kilpailutekijän.
Vastuullisuus ei ole enää vain hyvien aikojen harrastus. Suurimmat odotukset kohdistuvat isoihin pörssiyrityksiin. Suurimmille yrityksille ja julkiselle sektorille hiilijalanjäljen laskeminen on välttämätön osa organisaation lakisääteistä vastuullisuusraportointia.
Nykystandardien ja regulaation mukaisesti laskenta edellyttää yrityksiltä scope 3 -päästöjen laskentaa. Tämä tarkoittaa koko arvoketjun hiilijalanjälkitietoa – mukaan lukien alihankinnan ja jälleenmyynnin toimijoiden hiilipäästötiedot. Näin kestävyysraportoinnin velvoitteet heijastuvat suoraan myös pk-sektorille. Siksi myös monien pk-yritysten pitää osata kertoa toimintansa ympäristöhaitoista ja -hyödyistä sekä näihin kytkeytyvistä toimintaperiaatteistaan.
Samat odotukset koskevat myös rahoitusta; lainan hintaa määrittää jo nykyisellään yrityksen vastuullisuus. Ympäristöriskit eivät siis ole riskejä vain luonnolle, vaan myös riskejä yrityksen toimintaedellytyksille, maineelle ja menestymiselle.
Arvoketjut ovat Hiilijalanjälkilaskennassa olennaisia – osaathan kertoa yrityksesi hiilijalanjäljen kumppaneillesi?
Yrityksen hiilijalanjäljestä syntyy keskimäärin yli 75 prosenttia välillisistä Scope 3 -päästöistä. Siksi päästöjen hallinnassa scope 3 -luokkaan kuuluvat toimitusketjun ja käyttövaiheen päästöt ovat ensiarvoisen tärkeitä ottaa huomioon. Esimerkiksi scope 3 -luokkaan kirjattavat kuljetuspalveluiden päästöt muodostuvat yrityksen käyttämän kuljetusyrityksen scope 1 ja 2 -päästöistä. Vastaavasti vaatteiden valmistaja ja niiden jälleenmyyjä raportoivat molemmat scope 3 -päästöinä kuljetukset valmistajalta jälleenmyyjälle sekä vaatteiden käyttöön liittyvät päästöt. Näin ollen eri organisaatioiden hiilijalanjäljetkin ovat päällekkäisiä.
Joskus yritykset kokevat erikoiseksi sen, että ne joutuvat ottamaan kontolleen päästöjä, joihin niillä ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Tulkinta on turhan suoraviivainen, sillä yritys voi vaikuttaa arvoketjunsa päästöihin huomattavasti tekemällä esimerkiksi hankintapäätöksiä ympäristönäkökulmat huomioiden ja haastamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia kertomaan omista päästöistään.
Tähän periaatteeseen perustuu kattava arvoketjujen huomiointi jokaisen yrityksen vaikutusten arvioinnissa. Kun jokainen yritys on osaltaan vastuussa koko arvoketjusta, paine toimia kestävämmin välittyy arvoketjun toimijoille useasta suunnasta. Samalla se tukee toimintatapaa, jossa myös suuryritykset kantavat niille kuuluvan vaikutusvastuun. Näin saavutetaan tuloksia globaalin ilmastomuutoksen ratkaisemisessa.
Yritysten rooli kestävän kehityksen edistämisessä on monessa mielessä olennainen. Kestävyysmurroksessa on välttämätöntä tuottaa palveluita ja tuotteita, joilla luodaan lisäarvoa myös ekologisen kestävyyden näkökulmasta tai vähintään tuotetaan mahdollisimman vähän haittaa. Ilman yritysten panosta ja investointeja ei kestävän kehityksen tavoitteita voida saavuttaa.
Vuodesta 2024 voimaan tuleva kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) vaatii yrityksiltä jatkossa yhä määrämuotoisempaa ja vakioidumpaa raportointia.
Kestävyysraportoinnin laajempi velvollisuus tuo mukanaan kahdensuuntaisen vaikutusarvioinnin (double materiality). Yritysten tulee huomioida oman toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan, mutta myös kestävyystekijöiden vaikutukset yrityksen liiketoimintaan.
Jatkossa kestävyysraportointi onkin luonteeltaan aiempaa enemmän eteenpäin katsovaa ja vastuullisuus linkittyy yhä vahvemmin yritysten liiketoimintastrategiaan.
Vielä liian usein halu näyttäytyä vastuullisena on suurempi kuin osaaminen ja teot. Menestyvä, vastuullinen yritys tuntee olennaiset ympäristötekonsa, osaa viestiä ne oikeassa mittakaavassa ja pystyy näyttämään toteen prosessit ja luvut lauseiden takana.
Aidot teot rakentuvat toimintatapojen, prosessien ja liiketoimintamallien uudistamiselle. Päästöjen kompensointi ei riitä. Tänä päivänä on pysyttävä osoittamaan, miten yrityksesi on vähentänyt omassa toiminnassa ja arvoketjussaan päästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia. Tai parhaimmillaan miten yrityksen tuotteet ja palvelut ovat uudistavia, kestävän kulutuksen ja tuotannon aiemman paremmin mahdollistavia.
Vastuullisuusasioissa mennään liian usein viestintä ja markkinointi edellä. Tässä on viherpesun riski. Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset eivät pääsääntöisesti ole ympäristöasiantuntijoita. Suomen ympäristöministeriön 2022 tekemän tutkimuksen mukaan puolet mainoksista on ympäristöväittämien osalta epäasiallisia tai virheellisiä.
Keskeistä on varmistaa, että markkinointi rakentuu ympäristötietoon sekä olennaisuuteen ja oikeaan mittakaavaan, ei lillukan varsien nostamiseen. Tiedon tulee olla myös jäljitettävää ja perusteltavaa.
Tämä edellyttää johtamiselta oman toiminnan ympäristödatan ja -suorituskyvyn ymmärtämistä, sen tahtotilan määrittelyä ja viestimistä sekä useimmiten oman osaamisen vahvistamista ulkopuolisilla ympäristöasiantuntijapalveluilla.
Lähivuosina aitoa kilpailuetua syntyy siitä, että yrityksen strategia linkittyy kiinteästi uudistavaan, kestävään talouteen. Vastuulliset yritykset takaavat hyvän huomisen, myös ekologisesti. Uusi kestävä talous nojaa vähähiilisiin, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.
Menestyvät yritykset innovoivat ja kehittävät uutta, tarjoavat töitä osaajille ja kirittävät globaalisti vihreää siirtymää. Vihreä siirtymä onkin kestävän talouden ja elinkeinotoiminnan pohja. Tässä menestyjien sarjassa lain minivaatimusten täyttäminen ei tästä näkökulmasta enää jatkossa riitä.
Vihreä siirtymä edellyttää ennennäkemätöntä maailmanlaajuista investointiaaltoa ja avaa tuhansien miljardien investointikysynnän suomalaisille yrityksille sekä Suomessa että maailmalla. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on vihreän siirtymän ratkaisujen tarjoajana globaalisti kokoaan merkittävämpi rooli. Yritysten tulee tutkia, kokeilla, luoda uutta ja kansainvälistyä.
Tiivistetään vielä, mitä hyötyä ympäristötyöstä on konkreettisesti yrityksellesi. Tärkeää on ymmärtää, että vastuullinen toiminta ei hankaloita liiketoimintaa, vaan on päinvastoin osa tulevaisuuteen katsovan yrityksen älykästä strategiaa. Ympäristötyöhön panostaminen voi tuoda lukuisia etuja yritykselle ja samalla edistää kestävän kehityksen tavoitteiden savuttamista.
Ne, jotka tarttuvat tilaisuuteen nyt, saavat siitä suurimman edun. Ne, jotka eivät tartu, voivat joutua kamppailemaan asiakkaista ja jopa olemassaolostaan kynsin ja hampain. Ne joutuvat altavastaajan rooliin.
Olemme mielellämme apunanne matkalla kohti hyvää liiketoimintaa. Ota yhteyttä: yrityspalvelut@kierratyskeskus.fi